Työehtosopimus on tärkein jäsenetusi

Työehtosopimus on Teollisuusliiton sopimusaloilla tehtävää työtä ja sen teettämisen ehtoja määrittelevä perussopimus. Työehtosopimuksen sisältämät ehdot ovat luonteeltaan minimiehtoja, joita työnantajan pitää vähintään noudattaa kaikkiin työntekijöihinsä.

30.8.2021

KUVA YLLÄ: Vuonna 2019 teknologiasektori avasi tes-neuvottelut. Takaa vasemmalta sektorijohtokunnan puheenjohtaja Janne Vainio, sektorin johtaja Jyrki Virtanen, liiton puheenjohtaja Riku Aalto ja 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sekä sektorijohtokunnan varapuheenjohtaja Juha Pöllänen. Selin Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle ja toimitusjohtaja Jaakko Hirvola. KUVA PEKKA ELOMAA 

Työehtosopimuksista (tes) on neuvoteltu jo vuosikymmenten ajan. Niistä on tullut suomalaisen työelämän sääntelyn ja kehittämisen kivijalka. Tähän asti Teollisuusliitto on neuvotellut ja solminut työehtosopimukset yhdessä työnantajaliittojen kanssa.

Sopimusneuvottelujen tapa on nyt kuitenkin osittain muuttumassa, koska osa työnantajaliitoista on ilmoittanut jättäytyvänsä pois sopimustoiminnasta. Metsäteollisuus ry ilmoitti muutoksesta mekaanisessa metsäteollisuudessa lokakuussa 2020. Teknologiateollisuus ry päätti irtautua sopimustoiminnasta omilla sopimusaloillaan tämän vuoden maaliskuussa, ja sen rinnalle perustetun työehtosopimuksia tekevän Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsenmäärästä ja kattavuudesta ei ole vielä varmuutta.

Näin tes-neuvottelut etenevät

ESITYKSISTÄ TAVOITTEIKSI

  • Liitto pyytää ammattiosastoilta muutosesityksiä työehtosopimuksiin.
  • Keskustoimisto ja sektorijohtokunnat johtavat osastojen esityksistä liiton yleiset ja sopimusalakohtaiset neuvottelutavoitteet.
  • Hallitus käsittelee kokonaisuuden ja lyö lukkoon keskeiset linjat ja tavoitteet niin, että sopimusalojen alakohtaisille tavoitteille jää tilaa.

IRTOSANOMISESTA KOHTI NEUVOTTELUJA

  • Hallitus irtisanoo sektorijohtokuntien esityksestä sopimusalojen työehtosopimukset päättymään niiden sopimuskausien lopussa.
  • Työehtosopimukset irtisanotaan kussakin sopimuksessa määriteltyä irtisanomisaikaa noudattaen.
  • Tieto irtisanomisista toimitetaan asianosaisiin työnantajaliittoihin ja valtakunnansovittelijalle.

VALMISTELUA JA TUNNUSTELUA

  • Neuvotteluja valmistellaan A) liiton toimistolla, B) sopimusalojen työehtoneuvottelukunnissa ja C) sektorijohtokunnissa.
  • Työnantajaliittojen kanssa käydään tunnusteluja ja sovitaan neuvottelujen aloittamisajankohdista sopimusaloittain.

NEUVOTTELUT SOPIMUSALOITTAIN KÄYNNISTYVÄT

NEUVOTTELUTULOKSESTA HYVÄKSYNTÄÄN/HYLKÄÄMISEEN

  • Jos neuvottelutulos syntyy, työehtoneuvottelukunta esittää sektorijohtokunnalle sen hyväksymistä.
  • Sektorijohtokunta tekee hallitukselle esityksen joko neuvottelutuloksen hyväksymisestä tai sen hylkäämisestä.
  • Hallitus joko A) hyväksyy ⇒ SOPIMUS SYNTYY tai B) hylkää esityksen tai C) voi lähettää asian liiton valtuuston päätettäväksi. Erityisten tilanteiden varalta myös liittoäänestys on liiton sääntöjen mukaan mahdollinen.

HYLKÄÄMISESTÄ JATKOTOIMENPITEISIIN

  • Jos neuvottelut eivät johda Teollisuusliittoa tyydyttävään tulokseen, hallitus päättää jatkotoimenpiteistä kyseessä olevan sopimusalan sektorijohtokunnan esityksestä.

NEUVOTTELUA TYÖTAISTELU-UHAN ALLA

  • Jos julistetaan työtaistelutoimenpide, kuten ylityökielto tai lakko, siitä tehdään ilmoitus valtakunnansovittelijalle ja asianosaiselle työnantajaliitolle. Tässä vaiheessa kyse on työtaistelu-uhasta.
  • Liiton keskuslakkotoimikunta aloittaa mahdollisen työtaistelun valmistelun.
  • Neuvotteluja pyritään jatkamaan työnantajaliiton kanssa.

SOVITELLEN SOPIMUKSEEN

  • Jos neuvottelut eivät etene, valtakunnansovittelija ottaa yhteyttä ja käynnistää johdollaan neuvottelut. Valtakunnansovittelija antaa sovintoehdotuksen työehtosopimukseksi.
  • Sektorijohtokunta tekee liiton hallitukselle esityksen ehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
  • Hallitus päättää sovintoehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
  • Jos sovintoehdotus hyväksytään, työtaistelu-uhka perutaan ja solmitaan uusi työehtosopimus. ⇒ SOPIMUS SYNTYY

HYLKÄÄMISESTÄ JATKOTOIMENPITEISIIN

  • Jos sovintoehdotus hylätään, sovittelu keskeytetään ja työtaistelu aloitetaan tai yritetään sopua liittojen keskinäisin neuvotteluin.

SOVITELLEN SOPIMUKSEEN

  • Jos liittojen neuvottelut eivät edelleenkään tuota tulosta, valtakunnansovittelija pyrkii tekemään uuden sovintoehdotuksen, jonka osapuolet voivat hyväksyä. ⇒ SOPIMUS SYNTYY

MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN yrityskohtainen malli poikkeaa valtakunnallisten työehtosopimusten neuvottelutavasta siinä, että työehtoneuvottelukunnan rinnalla toimivat neuvottelutiimit, jotka koostuvat Teollisuusliiton puutuotesektorin vastuuhenkilöistä ja kulloisenkin yrityksen pääluottamusmiehestä tai pääluottamusmiehistä. Neuvottelutiimi hyväksyy neuvottelutuloksen, jota mekaanisen metsäteollisuuden työehtoneuvottelukunta käsittelee ja esittää sektorijohtokunnalle neuvottelutuloksen hyväksymistä tai hylkäämistä. Näillä johtokunnan päätösesityksillä sopimus etenee liiton hallitukselle hyväksyttäväksi. Hallitus voi siirtää sopimusten hyväksyntäoikeuden myös liiton johtoryhmälle.

TEKNOLOGIATEOLLISUUDESSA ei ole vielä valmisteltu virallista hyväksymismallia yrityskohtaisille työehtosopimuksille. Teknologiateollisuuden työnantajien yhdistyksen kanssa mahdollisesti neuvoteltavan sopimuksen kanssa toimitaan kuten aiemmin toimittiin Teknologiateollisuus ry:n kanssa.

SANASTOA

EURO- TAI SENTTILINJA tarkoittaa kaikille palkansaajille sovittuja euro- tai senttimääräisiä korotuksia prosentuaalisten korotusten sijaan.
LIITTOERÄ on yleiskorotuksen lisäksi sovittava palkkojen korotuserä, jonka työehtosopimusosapuolet voivat sopia siirrettäväksi paikallisesti sovittavaksi.
NORMAALISITOVUUS tai normaalisitova työehtosopimus koskee vain alalla toimivia, työehtosopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon järjestäytyneitä yrityksiä. Työntekijäliiton ja työnantajaliiton kesken solmituissa työehtosopimuksissa voi olla laista poikkeavia kohtia mm. vuosilomasta, ylitöiden määräytymisestä ja työajan tasaamisesta, sekä paikallisesti sovittavia kohtia.
PALKKARATKAISU on ammattiliiton ja työnantajaliiton työehtosopimusneuvotteluissa tehty sopimus palkoista.
PERÄLAUTA tarkoittaa työehtosopimusmääräystä, jossa on määritelty menettelytavat, ellei asiasta ole paikallisesti toisin sovittu.
REAALIPALKKA on palkan ostokyky. Se kertoo, kuinka paljon palkalla voi ostaa tavaroita ja palveluja.
SOPIMUSKAUSI on työehtosopimuksen voimassaoloaika.
TYÖEHTOSOPIMUS on ammattiliiton ja työnantajaliiton neuvottelema sopimus kyseisen alan työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehdoista.  Se sisältää määräykset esimerkiksi palkasta, työajasta, sairausajanpalkasta ja arkipyhäkorvauksista.
VALTAKUNNANSOVITTELIJAN tehtävänä on sovitella ammatti- ja työnantajaliiton välisiä työehtosopimuksiin liittyviä riitoja.
YLEISSITOVUUS ja yleissitova työehtosopimus tarkoittavat sopimusta, jota jokaisen kyseessä olevalla alalla toimivan työnantajan on noudatettava. Yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisessa ei ole väliä kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon tai työntekijä ammattiliittoon.
YRITYSKOHTAINEN TYÖEHTOSOPIMUS koskee vain yhtä yritystä. Yrityksen ja työntekijäliiton välisissä neuvotteluissa on tyypillisesti myös edustaja siitä yrityksestä, jota työehtosopimus koskee.
Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/suomi-tes-sanakirja

Lisätietoa työehtosopimuksista ja syksyn neuvotteluista on liiton verkkosivuilla www.teollisuusliitto.fi.

Paljon on saavutettu sopimalla

Suomalainen sopimisen kulttuuri on rehellisyyttä, kohtuullisuutta, maalaisjärkeä ja yhteistä hyötyä, kertovat Teollisuusliiton sektorijohtajat. Joidenkin työnantajajärjestöjen irtiotot työehtosopimustoiminnasta rapistavat luottamusta.

20.8.2021

Suomalaisesta sopimisen kulttuurista puhutaan usein. Mitä tällä tarkoitetaan, miten se on syntynyt ja miltä sen tulevaisuus näyttää?

– Suomalainen sopimisen kulttuuri on vuosikymmenten aikana meidän työmarkkinoillamme syntynyt tapa hoitaa yhteisiä asioita, sanoo Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen.

Hänen mielestään tulopoliittiset tupo-ratkaisut olivat merkki hyvästä sopimisen kulttuurista. Työmarkkinaosapuolet ja valtiovalta katsoivat yhdessä kokonaisuutta, ja sen pohjalta vedettiin suuria linjoja.

– Sopimisen kulttuuri syntyy siitä, että kukaan ei ole kohtuuttomin vaatimuksin liikkeellä.

Työnantajapuolen Elinkeinoelämän keskusliitto EK lopetti vuonna 2016 keskitettyjen tupo-ratkaisujen tekemisen. Metsäteollisuus ry ilmoitti loppuvuonna 2020, ettei se enää neuvottele valtakunnallisia työehtosopimuksia.

– Mennään vastakkainasettelun ja ehdottomien vaatimusten suuntaan, missä on katastrofin ainekset, Alapartanen arvioi.

Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen pohtii, että hyvään sopimisen kulttuuriin kuuluu asiallinen ja maalaisjärkeen perustuva sopiminen.

Teknologiateollisuus ry ilmoitti alkuvuonna 2021, ettei se enää tee työehtosopimuksia. Samalla perustettiin uusi Teknologiateollisuuden työnantajat ry, johon valtakunnallisia työehtosopimuksia haluavat yritykset voivat liittyä.

Virtanen näkee, että nykyiseen työmarkkinatilanteeseen on tultu parin vuosikymmenen kehityksen kautta.

– Työnantajapuoli pyrkii heikentämään ammattiyhdistysliikkeen neuvotteluvahvuutta ja vahvistamaan omaa määräysvaltaansa.

Työnantajapuolen ratkaisut vievät työmarkkinoita väkisinkin rauhattomaan suuntaan.

– Työnantajajärjestöt arvostelevat järjestelmää milloin mistäkin syystä, jolloin unohdetaan, että sopimuksissa on useita asioita työnantajan aseman turvaamiseksi. Sopimusten ansiosta muun muassa työrauha yrityksissä on tässä maassa hyvä, Virtanen sanoo.

SOPIMISELLA PITKÄ HISTORIA

Teollisuusliiton erityisalojen sektorin johtaja Marko Rosqvist pohtii, että suomalaisen sopimisen kulttuurin merkkihetki oli niin sanottu tammikuun kihlaus vuonna 1940, jolloin työnantajaosapuoli tunnusti työntekijäliitot neuvotteluosapuoliksi.

– Paljon on saavutettu neuvonpidoissa, jotka ovat hyödyttäneet molempia osapuolia.

Työnantajapuolen irtiottoja seurataan erityisalojen sektorilla tarkasti, vaikka sektorin 16 sopimusalalla ollaan jatkamassa neuvotteluja entiseen tapaan.

Juha Sipilän hallituksen vuonna 2016 läpi ajama työehtoja heikentänyt kilpailukykysopimus oli isku suomalaiselle sopimisen kulttuurille, arvioi Teollisuusliiton kemian sektorin johtaja Toni Laiho.

– Välit loittonivat työpaikoilla, ja hyvä paikallinen sopiminen katosi.

Hänen arvionsa mukaan hyvä sopimisen kulttuuri on palautettavissa entistä paremmalle tasolle. Kemian sektorin työehtosopimuspöydistä ei ole tullut irtiottoja, joten neuvottelut jatkuvat entiseltä pohjalta.

On tärkeää, että neuvottelupöydän molemmin puolin ollaan vilpittömiä ja sopimuksiin kirjataan selkeästi, mitä on tarkoitettu.

– Suomalainen sopimisen kulttuuri on rehellistä sopimista, Laiho toteaa.

Yleissitovat työehtosopimukset ovat työmarkkinoiden perusta

Yleissitovat työehtosopimukset ovat keskeinen osa suomalaisia työmarkkinoita.

Yleissitovalla työehtosopimuksella tarkoitetaan työehtosopimusta, jota jokainen alan työnantaja on velvollinen noudattamaan vähimmäistasona solmimissaan työsuhteissa.

– Yleissitovuus luo yrityksille tasapuolisen kustannustason. Samalla yksittäisen työntekijän riistoon liittyvät mahdollisuudet pienenevät oleellisesti, puutuotesektorin johtaja Jyrki Alapartanen toteaa.

Yleissitovan tessin pitää olla valtakunnallinen ja alalla edustavana pidetty. Sopimuksesta tulee yleensä yleissitova, jos sopimuksen piirissä on vähintään noin puolet sopimusalan palkansaajista.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta päättää, onko työehtosopimus yleissitova. Yleissitoviksi vahvistetut työehtosopimukset löytyvät Finlex-verkkopalvelusta.

Työ- ja elinkeinoministeriön Työehtosopimusten kattavuus vuosina 2017/2018 -julkaisun mukaan yksityisen sektorin palkansaajista kaksi kolmasosaa työskenteli järjestäytyneelle työnantajalle. Yli neljännesmiljoona suomalaista palkansaajaa kuului työehtosopimusten piiriin yleissitovuuden perusteella.

Jos työehtosopimus ei ole yleissitova, on se normaalisitova. Työnantaja on velvollinen noudattaman normaalisitovaa työehtosopimusta, jos se kuuluu sopimuksen tehneeseen työnantajaliittoon tai on neuvotellut yrityskohtaisen työehtosopimuksen ammattiliiton kanssa.

EDUNVALVONTA TIUKKENEE

Puutuotesektorilla Metsäteollisuus ry:n irtiotto tarkoittaa, että mekaanisessa metsäteollisuudessa neuvotellaan yrityskohtaisesti.

– Kun mennään uuteen maailmaan, edellyttää se ammattiliitolta entistä tiukempaa edunvalvontaa, Alapartanen sanoo.

Hän arvioi, että työehtosopimusten merkitys työrauhan takeena ei ole muuttunut ajan kuluessa. Edelleen yrityskohtaisissakin neuvotteluissa on kyse siitä, paljonko työnantaja on valmis maksamaan työrauhasta.

Bioteollisuuden työehtosopimus on ollut aiemminkin taustaltaan yrityskohtainen Vapo Oy:tä tytäryhtiöineen koskeva sopimus, joten sen neuvotteluihin Alapartanen ei ennakoi mullistuksia. Myöskään puusepänteollisuuden sopimusalalle ei ole tiedossa muutoksia sopimisen kulttuuriin.

Tällä hetkellä näyttää, että suhdannekehitys on suotuisa ja tilauskirjat täynnä, mikä voi heijastua neuvotteluihin. Alapartanen kuitenkin toivoo, että osapuolet pystyvät katsomaan sopimisen pidempää linjaa, sillä suhdanteet vaihtelevat.

– Jos päällimmäisenä ovat suhdannekysymykset, neuvotteluprosessi menee entistä raadollisemmaksi. Se ottaa, kellä on voima, Alapartanen toteaa.

Paikallisen sopimisen lisääminen on työnantajapuolen asialistalla korkealla. Yleissitovien työehtosopimusten tekemisen lopettaminen sopii huonosti tavoitteeseen, sillä työlainsäädännössä paikallinen sopiminen on sidottu yleissitoviin tesseihin.

– Tosiasiassa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia heikennetään, Alapartanen sanoo.

Jos työehtosopimusten ulkopuolisten yritysten määrä kasvaa, kasvaa myös valtiovallan valvontaurakka työehtojen suhteen. Nykyisessä järjestelmässä ajatuksena on ollut, että työmarkkinaosapuolet valvovat sopimusten noudattamista.

– Järjestelmä on rakennettu yleissitovien työehtosopimusten maailmaan, Alapartanen sanoo.

SÄÄNNÖT TORJUVAT SEKASORTOA

Teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen vertaa työehtosopimusta liikennesääntöihin. Sekasorto valtaa helposti liikenteen tai työpaikan, jos yhteisiä sääntöjä ja tulkintoja ei ole.

– Ammattiyhdistysliikkeen tehtävä on ollut neuvotella jäsenille minimiturva. Sen päälle on saanut sopia mitä tahansa työpaikoilla, Virtanen toteaa.

Hän ihmettelee, miksi työpaikoilta on karsittu kannustinjärjestelmiä ja samalla alettu puhua, että työehtosopimuksiin täytyy saada lisää kannustinelementtejä.

– Työnantajat haluavat eriarvoisen jakopolitiikan minimiehtoihin, Virtanen toteaa.

Teknologiateollisuus ry:n päätös lopettaa työehtojen neuvotteleminen ja perustaa uusi työnantajajärjestö valtakunnallisten tessien neuvottelijaksi luo alalla hajaannusta.

Osa yrityksistä jatkaa valtakunnallisten sopimusten piirissä, osa sopii yrityskohtaisesti ja osa poistuu työehtosopimusjärjestelmästä kokonaan.

Neuvottelemisen määrä kasvaa ja rauhattomuus lisääntyy, sillä nykyisin yli 3 500 työpaikkaa noudattaa teknologiateollisuuden yleissitovaa työehtosopimusta. Työnantajan irtiotto koskettaa myös malmikaivosten sopimusalaa.

– En usko, että moni yritys on halunnut tällaista. Ne, jotka ovat kovimmin huutaneet, ovat saaneet tahtonsa läpi, Virtanen kuvailee.

Teknologiateollisuuden uuden työnantajayhdistyksen jäsenyritysten määrä ja sitä kautta kattavuus selviävät vasta neuvottelujen kynnyksellä.

– Neuvotellaanko kokonaan uutta, vai onko vanha sopimus pohjalla. Vaikealta näyttää tällä hetkellä. Tässä ei välttämättä luottamus ole kaikista vahvinta, Virtanen toteaa.

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TUNTEVAT ALANSA

– Kyllähän työehtosopimuksien lähtökohtana on molempien osapuolien hyöty, toteaa erityisalojen sektorin johtaja Marko Rosqvist.

Yksittäinen työntekijä tarvitsee tuekseen joukkovoimaa, jotta voi neuvotella tasaväkisesti työnantajaosapuolen kanssa. Työnantaja puolestaan ostaa sopimuksilla ennustettavuutta ja työrauhaa.

– Kun on vakaat työmarkkinat ja sopimusta noudatetaan, kukaan ei saa ansiotonta etua, Rosqvist toteaa.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on arvoitu, että minimiehdot on parasta määrittää alakohtaisesti sopimalla, eikä lakia säätämällä, koska sillä olisi liian ohjaava vaikutus.

– Työmarkkinaosapuolet tuntevat omat alansa ja niiden lainalaisuudet, joten ne osaavat paremmin määritellä palkan ja muiden etujen muodostusta, Rosqvist perustelee.

Erityisalojen sektorin 16 sopimusalalle syksyn neuvottelukierros ei ole tuomassa työnantajapuolen irtiottoja.

– Aloilla tuntuu olevan hyvin toisia kunnioittava ja neuvotteleva sopimiskulttuuri, Rosqvist kuvailee.

Haastavia neuvotteluja sektorijohtaja ennakoi turvetuotantoalalle sekä media- ja painoalalle, joissa näkymät ovat olleet heikkoja.

– Yleinen näkymä on, että mitään ylivoimaista ei ole tulossa vastaan erityisaloilla, Rosqvist sanoo.

SOPIMINEN KILPAILUVALTTINA

Kemian sektorilla työehtosopimusneuvotteluihin lähdetään perinteisistä asetelmista. Sopimusaloja on 12 ja neuvottelukumppaneita kolme.

– Jos halutaan tehokkuutta ja tuottavuutta, yleensä saavutetaan parempi tulos sopimalla kuin määräämällä, sanoo kemian sektorin johtaja Toni Laiho.

Hänen mukaansa työehtosopimuksen tehtävä on määritellä selkeät säännöt, mutta samalla antaa soveltuvilta osin poikkeamismahdollisuuksia.

– Sellaista työehtosopimusta ei voi tehdä, joka antaisi vastauksen kaikkiin tilanteisiin, Laiho sanoo.

Hän muistuttaa, että paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat tähän asti olleet työehtosopimuksissa laajempia kuin niiden toteutunut käyttö.

Jos halutaan tehokkuutta ja tuottavuutta, yleensä saavutetaan parempi tulos sopimalla kuin määräämällä.

Korona-aika lyö vielä leimansa tulevaan työmarkkinakierrokseen.

– Jos ajattelee EU:n ja jenkkien maksamia elvytysrahoja, on mahdollista, että nähdään syksyllä isoja kasvulukuja, Laiho pohtii.

Kenkä- ja nahkateollisuuden edelliset neuvottelut ajoittuivat syvään korona-aikaan, mikä näkyi lopputuloksissakin.

– Mietintä on erilaista ja keskustelu on vaikeampaa, kun ollaan syvällä kuopassa, Laiho sanoo.

Sopiminen on kuitenkin mahdollista ja kannatettavaa kaikenlaisina aikoina.

– Suomalainen yhteiskunta pärjää minkä tahansa kilpailijamaan kanssa, kun sovitaan asioista, Laiho sanoo.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVITUS TUOMAS IKONEN

KORONAKRIISI: Teollisuudessa selvitty pelättyä paremmin

Koronakriisin aikaa on eletty jo yli vuosi. Teollisuusliiton sektorijohtajat kertovat, miten kriisi on vaikuttanut eri sopimusaloilla.

16.4.2021

TEKNOLOGIASEKTORIN JYRKI VIRTANEN: ”MAAILMA EI PYSÄHTYNYT”

Jyrki Virtanen

– Talouden rattaat pyörivät. Työntekijätehtävissä olevat käyvät tavanomaisesti töissä. Ei maailma pysähtynyt, vaikka koronan keskellä eletäänkin. Ja jotain on tehty oikeinkin. Ajatellaan nyt vaikka sitä, että Uudenkaupungin autotehdas palkkaa taas 1 000 uutta työntekijää, Jyrki Virtanen kuvailee.

Virtanen sanoo, että vuosi sitten tehdyt ennusteet lomautuksista ja irtisanomisista osoittautuivat pääosin oikeiksi. Mutta loppusyksyllä tapahtui käänne.

– Sektorin työtilanne on nyt yllättävänkin hyvä. Yrityksistä kuuluu sellaisia uutisia, että tilauksia on erittäinkin runsaasti.

Virtanen painottaa, että hyvä tilanne ei tietenkään kata kaikkia yrityksiä. Mutta sektorilla ovat koronasta hyötyneet erityisesti ne yritykset, jotka valmistavat tuotteita kotimarkkinoille ja koteihin.

– Koteja laitetaan kuntoon. Tehdään remonttia, kun ei matkusteta, Virtanen toteaa ja nostaa esimerkiksi mökkikaupoista ja kodinkorjausbuumista hyötyneen, kiukaita myyvän Harvian.

Teknologiasektorille saapuvat koronakysymykset käsittelevät nyt ennen kaikkea sitä, miten saadaan selvyys karanteeniohjeisiin ja miten sovelletaan maskinkäyttömääräyksiä.

Vuosi sitten liittojen välillä sovittiin mahdollisuudesta käydä lomautusneuvotteluja nopeutetulla aikataululla. Virtasen mielestä tuolloin työpaikoilla käytiin joskus neuvotteluja ”varastoon”, vaikka varsinaista perustetta ei lomautuksille ollutkaan. Väliaikaiset muutokset nopeutetuista neuvotteluista olivat voimassa vuoden 2020 loppuun. Nyt tarvetta poikkeusmenettelylle ei enää ole.

 

KEMIAN SEKTORIN TONI LAIHO: ”PUOLET YRITYKSISTÄ ARVIOI LIIKEVAIHDON LASKEVAN”

Toni Laiho

Koronapandemia jakoi kemianteollisuuden yritykset jo alkuvaiheissaan kolmeen ryhmään; menestyjiin, toimintaa jotakuinkin ennallaan jatkaviin ja vaikeuksia kohdanneisiin. Toni Laihon mukaan jaottelu on vuoden jatkuneen koronajakson jälkeen ennallaan.

– Kaksi kolmasosaa yrityksistä arvioi tilanteensa tällä hetkellä hyväksi tai normaaliksi. Kolmasosa arvioi tilanteensa huonoksi.

– Yleiskuvaa voidaan muodostaa myös siitä näkökulmasta, että noin puolet yrityksistä arvioi liikevaihtonsa laskevan. Sitten on joukko yrityksiä, jotka arvioivat liikevaihtonsa pysyvän ennallaan ja pienempi joukko yrityksiä, joilla tilauskannat ja tuotannon määrätkin ovat kasvussa, Laiho tiivistää.

Koronapandemia on aiheuttanut yrityksissä runsaasti erilaisia sopeuttamistoimenpiteitä. Laihon mukaan yhteistoiminta on sujunut pääsääntöisesti hyvin.

– Yrityksissä on tehty fiksuja ratkaisuja esimerkiksi työntekijöiden vuoro- ja kulkujärjestelmissä. Myös lomautuksia on osattu käyttää asiallisesti. Olemme pitäneet jatkuvasti yhteyttä työnantajia edustavaan Kemianteollisuuteen ja antaneet esimerkiksi yhteisiä suosituksia, joista voi mainita maskien käyttämisen työpaikoilla.

– Kun kokonaisuutta tarkastelee, niin onhan siellä joitain ylilyöntejäkin, mutta ei tavallista enempää. Niitä tapahtuu puolin ja toisin normaaliaikoinakin.

Laiho nostaa rokotekattavuuden ja rokotusten aikataulun keskeiseksi tekijäksi yritysten pärjäämisessä tästä eteenpäin.

– Mitä vikkelämmin työntekijät pystytään rokottamaan koronaa vastaan, sitä nopeammin yritykset voivat siirtyä kohti normaalia toimintaa. Yritysten arvion mukaan kuluvan vuoden loppu olisi rokotekattavuuden saavuttamisen kannalta selvästi huonompi vaihtoehto kuin ensi heinäkuu.

– Ei tästä yritysten ja työllisyyden kannalta katsottuna kuitenkaan pelkillä rokotuksilla selviydytä. Pandemia on voitettu vasta, kun sen kielteiset globaalit vaikutukset yrityksille ovat päättyneet. Uusille yritystuille on tarve olemassa, Laiho toteaa.

 

PUUTUOTESEKTORIN JYRKI ALAPARTANEN: ”HYVIN SELVITTY SUHTEESSA ENNUSTEISIIN”

Jyrki Alapartanen

Puutuotesektori on selviytynyt koronakriisistä kohtuullisen hyvin, kertoo Jyrki Alapartanen. Pandemia ei ole iskenyt Suomen talouteen niin kovalla voimalla kuin moneen muuhun Euroopan maahan tai maailmanlaajuisestikin.

– Tästä on selvitty yllättävänkin hyvin suhteessa ennusteisiin ja pelkoihin. Jos jostakin pitää olla tässä kriisissä tyytyväinen, niin työllisyydestä, se on pysynyt kohtuullisen hyvänä, Alapartanen sanoo.

– Mitään isoa konkurssiaaltoa ei ole tullut tai ole näkyvillä. Tietysti niissä yrityksissä, jotka ovat selvinneet tämän vuoden huonosti, saattaa olla vaikeuksia jatkossakin.

Teknologiasektorin tapaan myös puutuotesektorin puusepänteollisuuden sopimusalalla työllisyyttä on kannatellut kotimainen rakentaminen ja remontointi. Kun pandemia on pakottanut suomalaiset kotioloihin, katse on kääntynyt kotinurkkien kunnostukseen: keittiökalusteet, ikkunat ja ovet myyvät hyvin.

Mekaanisen metsäteollisuuden sopimusalalla yritykset ovat purkaneet vuodenvaihteen lomautuksia ja tilauskannat vahvistuvat edelleen. Sahojen tuotantoa vauhdittavat kuluneen talven suotuisat kelit, minkä ansiosta metsistä on saatu kerättyä hyvin raaka-ainetta. Yhdysvaltojen talouden elpyminen ja rakennusbuumi ovat luoneet puun kysyntää Suomeen asti, varsinkin kun Kanadan metsäpalot ovat vähentäneet puun saatavuutta naapurimaasta.

– Näyttää siltä, että toimialan kilpailukyky on ihan kohdallaan, Alapartanen summaa.

– Uskoisin, että kesään mennään täysillä, ja työllisyys kohentuu edelleen. Tulevaisuus riippuu osittain siitä, miten taloutta elvytetään EU:ssa ja maailmalla. Aina kun kansakunnilla menee hyvin, se näkyy herkästi meidän sektorilla.

Puutuotealan yritysten koronaturvallisuudessa on onnistuttu Alapartasen mukaan hyvin.

– Yritykset ovat ottaneet tämän tosissaan, ja työntekijät tehtaissa ovat ymmärtäneet varotoimien tärkeyden. Vain yksittäisissä tapauksissa yritykset ovat joutuneet hetkeksi ajamaan toimintaa alas koronaryppäiden vuoksi.

 

ERITYISALOJEN SEKTORIN MARKO ROSQVIST: ”MAHDOLLISTA SELVITÄ ILMAN PYSYVIÄ VAURIOITA”

Marko Rosqvist

Teollisuusliiton erityisalojen sektorilla on 16 sopimusalaa, joita koronapandemia on kohdellut hyvinkin eri tavoin.

– Ehkä kaikkein kovimmin korona löi media- ja painoalaa, arvioi Marko Rosqvist.

Koronavuoden aikana muun muassa messumateriaaleja ei ole ollut painettavaksi ja sanomalehdet ovat ohentuneet.

Myös tekstiilihuoltoalalla on ollut vaikeaa, sillä hotelli- ja laivapyykin tulo on tyrehtynyt. Vain sairaalapyykkiä pesevät yksiköt ovat toimineet normaalisti.

– Korona aiheutti lomautusaallon, joka jatkuu edelleen, Rosqvist kertoo tekstiilihuoltoalasta.

Tekstiili- ja muotialalla korona alussa kasvatti kasvomaskien ja suojavaatteiden kysyntää, mikä piristi alaa. Sittemmin ulkomainen tuotanto on kiihtynyt ja kotimaisten tuotteiden kysyntä hiipunut.

Myöskään julkiset huoltovarmuushankinnat eivät ole tukeneet tältä osin kotimaista tekstiili- ja muotialaa.

– Mielestäni se on häpeällistä, Rosqvist toteaa.

Taimitarha-alalla sekä viher- ja ympäristörakentamisalalla koronan vaikutukset ovat olleet vähäisiä.

Metsäalalla metsurien työt ovat jatkuneet pääosin entiseen tapaan, mutta metsäkonealalla korona notkautti teollisuuspuun korjuutahtia jopa kolmanneksen.

Jakelussa pienpakettien kasvanut määrä on korvannut muun jaettavan vähenemistä.

Tulevaisuuteen katsottaessa rokotusten nopea eteneminen on kaikkien toiveena.

– Jos saadaan pikaisessa aikataulussa korona aisoihin, näkisin, ettei mitään erityisiä pysyviä vaurioita ole syntynyt, Rosqvist arvioi.

Korona ei ole laajasti levinnyt erityisalojen sektorin työpaikoilla. Yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä ja monet työt tehdään ulkona tai väljissä tiloissa. Myös asiakaskontaktit ovat monilla aloilla vähäisiä.

Sektorin työpaikkojen merkittävin koronarypäs koettiin loppuvuonna Partaharjun puutarhalla Pieksämäellä, jossa noin puolella 200 työntekijästä todettiin tartunta.

Rosqvistin mukaan yhteistoimintaneuvotteluja on käyty työpaikoilla rakentavassa hengessä. Hyvästä työvoimasta on haluttu pitää kiinni vaikeinakin aikoina.

– Lähtökohtaisesti on pyritty selviämään lomautuksilla, Rosqvist sanoo.

Hänen mukaansa poikkeusaikana molempia osapuolia hyödyttävä tai tyydyttävä paikallinen sopiminen on ollut vähäistä. Yrityksissä on tehty joitain käytäntöihin ja etätyöhön liittyviä paikallisia sopimuksia. Joitain ylilyöntejä on tapahtunut, mutta pääosin on toimittu asiallisesti.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN, ASKO-MATTI KOSKELAINEN, PETTERI RAITO JA SUVI SAJANIEMI
KUVAT KITI HAILA

ERITYISALOJEN SEKTORI: ”Väki on hitsautunut loistavasti yhteen”

Teollisuusliiton erityisalojen sektori ajaa jäsenten etuja 16 sopimusalalla. Sektorin johtaja Marko Rosqvist kertoo, että liiton kolmen toimintavuoden aikana moni asia on muuttunut ja paljon on opittu.

19.2.2021

– Kolme vuotta on mennyt nopeasti. Väki on hitsautunut loistavasti yhteen töitä tehdessään, sanoo Teollisuusliiton erityisalojen sektorin johtaja Marko Rosqvist.

Teollisuusliitossa edunvalvonta- ja työehtotoimintaa hoidetaan neljällä eri sektorilla, jotka ovat kemian sektori, teknologiasektori, puutuotesektori ja erityisalojen sektori.

Erityisalojen sektori vastaa 16 sopimusalallaan muun muassa edunvalvonnasta, työehtosopimustoiminnasta ja jäsenpalveluista. Sektorille tuli sopimusaloja kaikista kolmesta Teollisuusliiton vuonna 2018 perustaneesta liitosta. Sektorin sopimusalojen ammattikirjo on laaja. Alojen erilaisuus on sekä haaste että rikkaus.

Marko Rosqvist

Rosqvist kertoo, että erilaiset neuvottelukulttuurit ovat vaatineet opettelua, mutta niistä on voinut ammentaa uutta osaamista. Erityisesti hän kiittää sektorin sopimusasiantuntijoiden osaamisen kehitystä.

– Jokainen oppi antaa lisää ja pystyy hahmottamaan, mistä narusta kannattaa vetää.

Myös ison organisaation hyödyt ovat tulleet näkyviin erityisalojen sektorilla. Esimerkiksi Teollisuusliiton tutkimusyksikön panosta Rosqvist pitää tärkeänä.

Kaikkiaan hän kuvailee sektorin sopimusalojen neuvottelukulttuuria hyvähenkiseksi. Sopimusalojen työehdoista sovitaan kahdeksan työnantajaosapuolen kanssa.

– On käyttäydytty asianmukaisesti ja puhuttu asiaa toisiamme kunnioittaen, Rosqvist kertoo.

MUUTOKSIA SOPIMUSALOILLA

Teollisuusliiton perustamisvaiheessa erityisalojen sektorilla oli 15 sopimusalaa. Suorajakelun sopimusala on tullut uutena mukaan. Alaan kuuluu osoitteettomien mainosten ja maksuttomien kaupunkilehtien jakelu.

Teknisen huollon ja kunnossapidon alalla puolestaan tehtiin vuonna 2019 yrityskauppa, joka kosketti 95 prosenttia sopimusalan työntekijöistä. Caverion osti Maintpartnerin Suomen, Viron ja Puolan toiminnot.

– Sopimus on edelleen voimassa hieman kapeammalla joukkueella, Rosqvist kertoo.

Turvetuotantoala on muutosten kourissa. Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa on linjattu, että turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Turveala on ilmoittanut tätäkin nopeammasta alasajosta.

Rosqvist pohtii, että turpeen energiakäytön nopea alasajo tarkoittaa myös turvealan muun tuotekehityksen heikentymistä. Turvetta tarvitaan maatiloilla ja puutarhoissa, mutta uusiakin innovaatioita on ollut työn alla.

HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA

Kansainvälisyys on erityisalojen sektorin yksi erityispiirre. Esimerkiksi maaseutuelinkeinojen sopimusalalla on paljon ulkomaalaistaustaisia kausityöntekijöitä.

Sektorin asiantuntijat saavat kuukaudessa 50–70 muun kuin suomenkielistä yhteydenottoa.

Jäsenmäärällä mitattuna erityisalojen sektorin suurimmat sopimusalat ovat media- ja painoala sekä tekstiili- ja muotiala. Molemmilla aloilla on koettu rakennemuutoksia. Digitalisaatio haastaa painotuotealaa ja tekstiiliteollisuutta on viime vuosikymmeninä siirretty ulkomaille. Toisaalta tekstiili- ja muotialalle on viime vuosina syntynyt uusia kotimaisia yrityksiä.

Tulevan kierroksen haasteet kumpuavat Metsäteollisuus ry:n ratkaisusta olla tekemättä työehtosopimuksia.

Sektorin järjestäytymisasteen kehitystä Rosqvist kuvaa vastaavaksi kuin Teollisuusliitossa yleensä. Trendi on ollut laskeva. Kausityöntekijät ovat jäsenhankinnan kannalta sekä mahdollisuus että haaste. Työntekijät lasketaan vuosittain kymmenissä tuhansissa, mutta heidän tavoittamisensa ei ole helppoa.

Monet erityisalojen sektorin työt tehdään muualla kuin tehtaan kaltaisessa kiinteässä työpaikassa. Esimerkiksi lehdenjakajat ovat jakoreiteillään liikkeellä yön ja aamun pikkutunneilla, ja metsureiden työtehtävät ovat luonnossa. Tämäkin asettaa haasteensa jäsenhankinnalle.

SYKSYLLÄ NEUVOTTELUIHIN

Valtaosa erityisalojen työehtosopimuksista on katkolla ensi vuodenvaihteen molemmin puolin noin kolmen kuukauden aikana.

Ensimmäiset neuvottelut käynnistyvät syksyllä.

– Tulevan kierroksen haasteet kumpuavat Metsäteollisuus ry:n ratkaisusta olla tekemättä työehtosopimuksia, Rosqvist ennakoi.

Toisaalta hän toteaa, että muut työnantajajärjestöt eivät toistaiseksi ole lähteneet peesaamaan metsäteollisuutta.

 

KORONA VAIKUTTAA KAIKILLA ALOILLA

Koronapandemian vaikutukset ovat näkyneet enemmän tai vähemmän kaikilla erityisalojen sektorin sopimusaloilla, Marko Rosqvist kertoo.

Esimerkiksi tekstiilihuoltoalalla pesuloissa työt vähenivät, kun hotelli- ja laivapyykin määrä putosi radikaalisti. Sairaalapyykin kasvanut määrä on vain osittain korvannut pudotusta.

Korona on vauhdittanut media- ja painoalan haasteita, sillä mainostus on vähentynyt ja painettuja lehtiä on supistettu palvelujen siirtyessä digialustoille.

– Printtimedian ongelmat vaikuttavat myös jakeluun ja suorajakeluun, Rosqvist pohtii.

Koronan alkutaipaleella tuli iso tarve kasvomaskeista.

Metsäalan töissä on nähty jonkin verran lomautuksia, mutta metsä- ja metsäkonealan näkymiin korona ei ole puraissut erityisen pahasti.

– Metsänhoitotyötä on tehtävä joka tapauksessa.

Tekstiili- ja muotialalle korona-aika on tuonut myös piristystä.

– Koronan alkutaipaleella tuli iso tarve kasvomaskeista, Rosqvist kertoo.

Korona-ajan väistymistä ja uutta talouskasvua odotetaan innolla, mutta osa pandemian vaikutuksista voi jäädä pitkäaikaisiksi, Rosqvist näkee.

 

ERITYISALOJEN SEKTORI

Työmarkkinoiden käytössä olevat jäsenet 31.12.2020
● Jakelu 1 014

● Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusala 284
● Maaseutuelinkeinot 748
● Media- ja painoalan työntekijät 4 283
● Metsäala 1 058
● Metsäkoneala 1 111
● Puutarha-ala 900
● Suorajakelu 20
● Taimitarha-ala 155
● Tekninen huolto ja kunnossapito 488
● Tekstiili- ja muotiala 2 526
● Tekstiilihuoltoala 974
● Turkistuotantoala 81
● Turvetuotantoala 42
● Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry 867
● Viher- ja ympäristörakentamisala 247
Yhteensä 14 798

 

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN