Teollisuusliiton uudet kansanedustajat: Aktiivimalli kumottava

Vaaleissa eduskuntaan nousi kolme uutta Teollisuusliiton jäsentä. He ovat Niina Malm (sd), Johannes Yrttiaho (vas) ja Jukka Mäkynen (ps).

Työttömien aktiivimallin purkaminen nousee heillä kaikilla tavoitelistan kärkeen, kun kysymyksenä on, mitä työelämän asioita pitäisi kirjata tulevaan hallitusohjelmaan.

Ajatukset mieluisasta hallituspohjasta eivät kolmikolla osu aivan yksiin. Malm toivoo sosialidemokraattien johtamaa hallitusta, jossa olisivat mukana vasemmistoliitto ja vihreät.

Yrttiaho ei haluaisi nähdä hallituksessa kokoomusta. Mäkynen sen sijaan katsoo, että hallituspohjaa voisi lähteä rakentamaan kokoomuksen ja keskustan varaan.

ENERGIAN HINTA PIDETTÄVÄ KOHTUULLISENA

Niina Malm, 36, on Imatran terästehtaan pääluottamusmies.

– Vähän jännittää, Ovakon pääkonttorilla olen käynyt pyytämässä lomaa, ja täytyy sitten katsoa mitä teen. Varmaan pitää irtisanoutua, yksityisellä sektorilla ei ole virkavapaita, Malm kertoo tunnelmistaan valinnan jälkeen.

Hallituksen hän toivoo luonnollisesti syntyvän oman puolueensa ja eduskunnan suurimman ryhmän SDP:n johdolla.

– Siellä saisi olla vasemmisto mukana ja myös vihreät, heillä oli esiinmarssi vaaleissa vahva, tosin teollisuuden näkökulmasta siinä on tietysti omat jännitysmomenttinsa. Perussuomalaisilla on myös vahva kannatus, ja silloin pitäisi myös kantaa vastuuta. Heidän kanssaan sitten voisi tulla vastaan ihmisarvoihin liittyviä kysymyksiä, Malm miettii.

Hallitusohjelmaan kirjattavista työelämäkysymyksiä Malm listaa useamman.

– Aktiivimallin kumoaminen on varmaan se ensimmäinen. Paikallista sopimista kun on pyydetty ja vaadittu, niin yt-laki pitäisi käydä läpi. Olisi mukavaa, jos työnantajapuoli opiskelisi asiansa, siis mistä voi sopia ja mistä ei. Joustavaan työelämään pitää siirtyä, mutta niin että se on kaksipuolista, että työntekijä saa siitä jotain myös, eikä vain niin, että työnantaja saa ilmaisia tunteja.

– Tärkeä asia on myös energian hinnan turvaaminen niin, että teollisuus saadaan pidettyä Suomessa jatkossakin, Malm jatkaa.

IRTISANOMISSUOJA VAHVEMMAKSI

Turkulainen Johannes Yrttiaho, 39, työskentelee Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto 49:n tiedottajana. Hän oli vaalien jälkeen tyytyväinen sekä omasta valinnastaan että puolueensa menestyksestä.

– Totta kai hyvältä tuntuu. Vasemmistoliiton vaalivoitto tuli, kauan kaivattu. Toki sitä vähän himmentää perussuomalaisten ja kokoomuksenkin voitto, ne kun ovat ajaneet leikkauspolitiikkaa ja työntekijän etujen heikentämistä, Yrttiaho sanoo.

Hallitusta Yrttiaho ei lähtisi kokoamaan ainakaan kokoomuksen kanssa.

– Vasemmiston näkökulmasta tuntuu, että kokoomuksen on mahdotonta tehdä yhteistyötä, koska se puolue on kaikessa niin työnantajan linjoilla.

Hänen mieleisessään hallitusohjelmassa olisi muun muassa työntekijän irtisanomissuojan vahvistaminen.

– Kilpailijamailla irtisanomissuoja on paljon parempi kuin meillä. Työttömien aktiivimalli täytyy purkaa. Näin Turun telakkateollisuuden näkökulmasta sanon, että ulkomaisen halpatyövoiman hyväksikäyttö on saatava kuriin. Alipalkkauksen kriminalisointi ja veronumeron käyttöotto on myös tehtävä, eli otetaan rakennusalalta mallia. Tähän liittyy tietysti kysymys työvoiman tarveharkinnasta. Nythän on ollut puhetta, että siitä pitäisi luopua, mutta minun mielestäni sitä saisi ehkä kiristää, Yrttiaho linjaa.

AKTIIVIMALLI TÄYSI SUSI

Vaasalainen Jukka Mäkynen, 57, on ammatiltaan kokoonpanija ja työskennellyt ohutlevy- ja ilmastointialan yrityksessä Leimec Oy:ssä. Valinta tuli hänelle jopa pienenä shokkina.

– En ole miettinyt vielä asioita paljon. Olen vasta toipumassa tästä järkytyksestä, kun oli niin rankka sunnuntai-ilta.

Hallituspohjasta Mäkysen toiveena on, että oma puolue perussuomalaiset olisi mukana.

– Mutta jotenkin pahoin pelkään, että lopulta perussuomalaiset sitten ei kuitenkaan hallituksessa ole. Näkisin ehkä näin, että kokoomuksen ja keskustan kautta voisi lähteä se todellinen hallituspohja.

Tulevan hallituksen työelämälinjauksista hän nostaa esille aktiivimallin lakkauttamisen.

– Nyt on nähty, että aktiivimalli on ollut täysi susi. Se on aiheuttanut juuri päinvastaisia reaktioita, mitä sillä ajettiin takaa ja vain pahentanut työttömien tilannetta.

Uusien teollisuusliittotaustaisten kansanedustajien lisäksi istuvat kansanedustajat Jukka Gustafsson (sd) ja Jari Myllykoski (vas) uusivat paikkansa eduskuntavaaleissa.

TEKSTI MIKKO NIKULA

Noin puolet kansanedustajista kuuluu ammattiliittoon – Teollisuusliitosta viisi jäsentä Arkadianmäelle

Julkisen sektorin ongelmia ymmärretään tulevassa eduskunnassa hyvin, ainakin jos vastavalittujen kansanedustajien taustoja vertaa. Lääkäreitä, opettajia, sairaanhoitajia ja muita kunta-alan ammattilaisia meni läpi kymmenittäin.

”Opettajien puolue” on vahvasti edustettuna eduskunnassa. Opetusalan ammattijärjestö OAJ laskee, että valituista kansanedustajista 30 edustaa kasvatus- ja opetusalaa. Heistä 23 on opettajia ja 7 tutkijoita. Valtaosa näistä valittiin keskustan (6 henkilöä) ja kokoomuksen (5) listoilta.

Hallituspohja voi OAJ:n puolesta olla mikä vain, sillä opettajia riittää suurissa puolueissa. Vihreisiin, sosialidemokraatteihin ja perussuomalaisiin kuuluu kuhunkin kolme opettaja- tai tutkijataustaista kansanedustajaa.

ÄÄNIKUNINGATAR KUULUU JHL:OON

SAK:laisen Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n jäsenistä kaikkiaan 20 henkilöä valittiin eduskuntaan. Eniten JHL:n tiedossa olevia jäseniä on tulevassa SDP:n ryhmässä (12), seuraavaksi eniten vasemmistoliiton ryhmässä (5), heidän joukossaan vaalien äänikuningatar Li Andersson. Myös kaksi perussuomalaisten kansanedustajaa ja yksi keskustan edustaja, Antti Kaikkonen, kuuluvat JHL:oon.

Terveyden- ja sairaanhoitoalaa edustava Tehy sai eduskuntaan ennätysmäärän jäseniään, peräti 10. Heistä neljä kuuluu SDP:hen, ja loput edustavat perussuomalaisia (3), vihreitä (1), kokoomusta (1) ja keskustaa (1).

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty kertoo, ettei yksikään ehdolla ollut liiton jäsen tullut valituksi. Lähi- ja perushoitajia edustava SuPer ei ole kertonut, menivätkö ehdolla olleet jäsenet läpi.

Lääkäriliitto ei ole liioin tiedottanut eduskuntaan valituista lääkäreistä, mutta eduskuntaan valittiin muun muassa HUS:n entinen toimitusjohtaja Aki Lindén (sd).

Palvelualojen ammattiliiton jäsenistä eduskuntaan nousee viisi henkilöä, joista kolme kuuluu vasemmistoliittoon ja kaksi SDP:hen. Heistä uutena valittiin SDP:n Savo-Karjalan toiminnanjohtaja Seppo Eskelinen.

Rautatiealan unioni sai ainakin yhden puolestapuhujan, sillä eduskuntaan palasi tauon jälkeen Raimo Piirainen (sd). Auto- ja kuljetusajan työntekijäliiton AKT:n vaaleissa ehdolla olleista jäsenistä yksikään ei yltänyt tällä kertaa eduskuntaan.

TEOLLISUUDESTA VÄHÄN EDUSTAJIA

Kaikkiaan viisi valituista kansanedustajista kuuluu SAK:laiseen Teollisuusliittoon (SDP 2, vasemmistoliitto 2 ja Perussuomalaiset 1). Edustajista kolme on uusia: Imatran terästehtaan pääluottamusmies Niina Malm (sd), kokoonpanija Juha Mäkynen (ps) ja ammattiosaston tiedottaja Johannes Yrttiaho (vas). Paikkansa uudistivat Jukka Gustafsson (sd) ja Jari Myllykoski (vas).

Paperiliitosta ja Elintarviketyöläisten liitosta ei yksikään ehdolla ollut jäsen päässyt eduskuntaan. Eduskuntaan pääsi kuitenkin entinen paperiprosessinhoitaja ja entinen liiton työehtosihteeri, nykyinen puutarhuri Juho Kautto (vas).

Rakennusliittoon kuuluva Matti Semi (vas) valittiin uudelleen eduskuntaan.

STTK:lainen Ammattiliitto Pro kertoo, että heidän jäsenistään kaksi valittiin eduskuntaan, joista tunnetuin on SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne. Hänet mainitaan myös akavalaisen Lakimiesliiton läpimenneiden listalla.

Lisäksi osa ehdokkaista ei ole kertonut ammattiliiton jäsenyydestään.

TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP
KUVA KITI HAILA

Riku Aalto: Lättysyöttö työntekijän lapaan!

Vaalikeskustelu on käynyt kiivaana niin työpaikoilla kuin mediassakin, ja hyvä niin. Poikkeuksellisesta tällä kerralla on kuitenkin ollut se, millä tavalla oikeistopuolueiden ehdokkaat ja erilaisten työnantajajärjestöjen edustajat ovat keskusteluihin osallistuneet.

He ovat puhuneet työehtosopimusten yleissitovuudesta ja kertoneet tavoitteekseen sen poistamisen. He ovat avanneet käsityksiään kilpailukykysopimuksen auvoisuudesta. He ovat hokeneet, että yksittäinen työntekijä pystyy kyllä itse huolehtimaan omien työehtojensa sopimisen ilman minkäänlaista minimiturvaa. Eräistä puheenvuoroista on välittynyt jopa sellainen vaikutelma, että työntekijät nähtäisiin vain jonkinlaisena yritystoiminnan välttämättömänä vaivana sen sijaan, että heidät miellettäisiin yhteistyökumppaneiksi, joiden kanssa yrityksiä voidaan kehittää ja työelämää viedä parempaan suuntaan.

En muista, että hyökkäys ammattiyhdistysliikettä ja erityisesti SAK:laisia liittoja tai meidän jäseniämme kohtaan olisi koskaan aikaisemmin ollut näin voimakasta.

”Vaikutetaan yhdessä siihen, että kansanedustajiksi valitaan henkilöitä, jotka arvostavat sopimusyhteiskuntaa.”

Edellä kuvatun perusteella voidaan hyvällä syyllä kysyä ”heittääkö poliittinen oikeisto lättysyötön työntekijöiden lapaan” antamalla selvän ennakkonäytön siitä, mitä tuleman pitää, jos nykyinen hallituskoalitio pärjää vaaleissa hyvin. Mikäli niin kävisi, voisivat oikeistopuolueiden edustajat sanoa, että me kerroimme etukäteen mitä teemme, jos vallan saamme, ja me saimme kansan tuen. Älkää siis valittako, vaan tyytykää kohtaloonne.

Työntekijöiden on hyvä tämä asia ja asetelma tiedostaa. Vielä on aikaa tehdä vaalityötä ja näyttää, että työntekijöiden asemaa ei näiden vaalien seurauksena heikennetä, vaan päinvastoin työntekijöiden asemaa parannetaan. Kaikki on siitä kiinni, että menemme vaalipäivänä äänestämään ja pudotamme äänestyslipun uurnaan, ellemme ole jo ennakkoon ääntämme käyttäneet.

Demokratiassa jokaisen ääni on yhtä arvokas. Pidetään yhdessä huoli siitä, että äänestysprosentti nousee näissä vaaleissa korkeammaksi kuin viime kerralla. Vaikutetaan yhdessä siihen, että kansanedustajiksi valitaan henkilöitä, jotka arvostavat sopimusyhteiskuntaa, ja pitävät kiinni työntekijöiden oikeudesta järjestäytyä ja neuvotella kullekin alalle hyvät yleissitovat työehtosopimukset.

Vain äänestämällä voit vaikuttaa asioiden kulkuun!

RIKU AALTO
Teollisuusliiton puheenjohtaja

KUVA KITI HAILA

Heli Puura: Tee vallankumous äänestämällä!

Sipilän hallitus heitti hanskat tiskiin viisi viikkoa ennen aikojaan. Mahalasku sote- ja maakuntauudistuksessa on tosiasia. Äkkiväärä eropäätös on vastuun pakoilua ja huomion kääntämistä vaalikentille.

Hallituksen lehmänkauppa, eli keskustan maakuntamalli ja kokoomuksen valinnanvapaus saivat sote- ja maakuntauudistuksen yksityiskohdat niin solmuun, ettei hallitus pienellä eduskuntaenemmistöllään kyennyt tekemään perustuslain mukaista uudistusta. Asiantuntijoiden lausuntoja ei otettu todesta. Opposition pyynnöt valmistella valtavaa, vuosikymmeniksi tarkoitettua uudistusta yhdessä torpattiin. Satoja miljoonia euroja veronmaksajien rahoja laitettiin valmisteluun, jossa oli selviä valuvikoja.

Suomen terveydenhoidon tulokset ovat maailman huippuluokkaa ja kustannukset ovat kohtuullisia. Samalla on selvää, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa on kehitettävä tärkeimpiin ongelmakohtiin paneutuen. Uudistukset kannattaa valmistella yhteistyössä palastellen, ei kaiken kattavaa reformia vängällä viritellen. Itse laittaisin paukkuja varsinkin hoitoon pääsyyn terveyskeskuksissa, vanhustenhuoltoon ja lastensuojeluun.

Kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset, josta myöhemmin erkaantui sinisten fraktio, ovat vieneet suomalaista työelämää ja työmarkkinoita kohti vastakkainasettelua, epäluottamusta, heikompia työehtoja ja huonompaa turvaa.

”Aito luottamukseen ja sopimiseen perustuva työmarkkinamalli sekä kolmikantainen yhteistyö on laitettu sivuun. Tällainen työelämälinja ei ole Suomen etujen mukaista.”

Ilman ammattiyhdistysliikkeen vastatoimia olisi Sipilän hallitus toteuttanut pakkolailla 100 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen ja viiden prosentin palkkojen alentamisen. Painostuksen jälkeen aikaan saatiin kiky-talkoot, jotka eivät hallitukselle vastakkaisista lupauksista huolimatta riittäneet. Leikkauksia jatkettiin koko hallituskauden ajan muun muassa työttömien aktiivimallilla ja irtisanomissuojan heikentämisellä. Aivan viime viikkoinakin olemme kuulleet, että Sipilä haluaa lisää kikyjä ja että Keskuskauppakamari haluaa poistaa työehtosopimusten vähimmäissuojan ja yleissitovuuden. Heidän viestinsä on selvä: lisää turvattomuutta, työtunteja, köyhyyttä ja eriarvoisuutta työelämään!

Sipilän hallitus on toteuttanut työnantajapuolelle mieluisia asioita ja vähät välittänyt ammattiyhdistysliikkeen vastuksesta tai vaihtoehtoisista esityksistä. Aito luottamukseen ja sopimiseen perustuva työmarkkinamalli sekä kolmikantainen yhteistyö on laitettu sivuun. Tällainen työelämälinja ei ole Suomen etujen mukaista.

On surullista, että Sipilän hallitukselta on puuttunut näkemys Suomen tulevaisuuden todellisista kilpailukyky- ja menestystekijöistä. Hallitus on leikannut koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan rahoitusta. Toimenpiteillä on pitkäkestoisia negatiivisia vaikutuksia muun muassa vientiteollisuuden kilpailukykyyn. Yritysten investoinnit Suomeen ovat entistä pienemmät. Teknologinen uusiutuminen hidastuu. Koulutuksen taso on heikentynyt. Aikuiskoulutustukea on leikattu. Osaajista on nyt monin paikoin pulaa.

Onneksi työntekijöillä on mahdollisuus muuttaa suuntaa eduskuntavaaleissa. Kannustan äänestämään ehdokasta ja puoluetta, joka on korkean työllisyyden, hyvän työelämän ja työntekijän asialla. Kaikkien puolueiden ehdokkaiden työelämänäkemykset on kysytty ja arvioitu Vapaiden valtakunta -kampanjassa. Sinulla on oikeus käyttää valtaasi.

HELI PUURA
Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja

KUVA KITI HAILA

Turja Lehtonen: Ilmasto-ongelma ei ratkea supistamalla teollisuutta Suomessa

Eduskuntavaalit lähestyvät. Puolueilla ja ehdokkailla on suuri kiusaus tehdä milloin milläkin teemalla yksinkertaistavaa mielikuvapolitiikkaa. Yksi aihe on ilmastopolitiikka. Ilmastoteot ovat luonnollisesti kannatettavia ja erittäin tarpeellisia, mutta niitä on toteutettava niin, että maailmanmarkkinoilla toimiville suomalaisille yrityksille aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa niihin kilpailijoihin nähden, joiden toimintaa ei esimerkiksi päästökauppa merkittävästi hankaloita.

Tällä hetkellä Suomen teollisuus joutuu kärsimään ilmastopolitiikasta johtuvasta kilpailuhaitasta sellaisissakin tapauksissa, joissa sen tuotanto on ilmastovaikutuksiltaan maailman puhtainta. Suomen päästövähennystavoite on jo nyt EU:n tiukin eli 39 prosenttia vuoden 2005 päästötasosta. Monet EU-maat ovat saaneet neuvoteltua tai kiristettyä itselleen paljon vähäisempiä tavoitteita, jotka käytännössä tarkoittavat sitä, että todellisia päästöjen vähennyksiä ne eivät toteuta.

Pelkkä päästökauppa ei kuitenkaan riitä. Tämä jo sen vuoksi, että kaikki päästölähteet eivät kuulu sen piiriin. Jotta EU:ssa asetettu 80–95 prosentin päästövähennys vuoteen 2050 mennessä saavutetaan, tarvitaan myös energiatehokkuustoimia sekä lisää uusiutuvaa energiaa. Päästökauppatulot on suunnattava päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensaatioon, sikäli kuin Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky uudella päästökauppakaudella niin edellyttää.

On myös muistettava, että energiaintensiivinen teollisuus on tärkeä osa ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa, sillä sen tuottamalla arvonlisällä mahdollistuvat ne investoinnit, joilla vähäpäästöisempää tuotantoteknologiaa voidaan Suomessa kehittää. Ilman Suomessa toimivaa teollisuutta globaaliin väestön- ja energiantarvekasvuun vastattaisiin yksinomaan muualla maailmassa, mutta todennäköisesti heikommalla teknologisella tasolla kuin Suomessa.

”Kaikki maat pitää saada mukaan yhtäläisin velvollisuuksin ja ryhtymään todellisiin toimiin maapallon pelastamiseksi.”

Maapallon keskilämpötilan nousun rajaaminen alle kahteen asteeseen on yleisesti hyväksytty tavoite. Suuri osa maailman valtioista on liittynyt Pariisin ilmastosopimukseen. On olennaista, että ilmastokeskustelun mittasuhde pidetään oikeana. Pelkästään Suomen tai muiden EU:n jäsenmaiden toimin ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää, vaan maailman kaikki maat pitää saada mukaan yhtäläisin velvollisuuksin ja ryhtymään todellisiin toimiin maapallon pelastamiseksi.

Suomessa on keskusteltu kiivaastikin metsistä osana ilmastoratkaisuja. Paras lopputulos saavutetaan käyttämällä metsiä aktiivisesti, lisäämällä metsien kasvua ja hiilivarastoa, sitomalla hiiltä pitkäikäisiin puutuotteisiin sekä korvaamalla puutuotteilla uusiutumattomista raaka-aineista ja fossiilisista polttoaineista tehtyjä tuotteita.

Metsiä on voitava hakata vuosittain keskimäärin enintään puuston kasvua vastaava määrä siten, että puuston määrä ei muu poistuma huomioiden pidemmällä aikavälillä vähene. Puuston tarpeen mukainen käyttö onnistuu parhaiten, kun Suomi ei sitoudu metsien hakkuussa mihinkään numeeriseen vuositasoon. Teollisuuden puuntarve vaihtelee suhdanteiden mukaan. Puuta kasvaa vuosi vuodelta enemmän metsänhoidon kehittyessä.

TURJA LEHTONEN
Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja

KUVA KITI HAILA

Veli-Matti Kauppinen: Työelämän parantaminen on jatkuva prosessi

Sipilän hallitus erosi maaliskuun 8. päivä. Ero tapahtui myrskyisän, vastoinkäymisistä toiseen matkanneen sote- ja maakuntauudistuksen loppuhuipennuksena. Oikeastaan koko uudistuksen valmisteluprosessi kuvaa hyvin manan majoille menneen hallituksen tapaa toimia. Sen kaikkea tekemistä leimasi kova kiire, huono valmistelu sekä jatkuva soutaminen ja huopaaminen. Hallitus ehti kuitenkin saada paljon ikävyyksiä aikaan palkansaajille, työttömille, opiskelijoille ja eläkeläisille.

Tuoreessa muistissa ovat työttömyysturvan tuntuvat heikennykset, massiiviset leikkaukset koulutuksen määrärahoihin, puhumattakaan työttömiä nöyryyttävästä aktiivimallista. Samoin muistissa on kilpailukykysopimus ja erityisesti tapa, jolla hallitus kikyään eteenpäin vei. Noin neljän vuoden aikana hallitus osoitti melkoista osaamattomuutta, kovapäisyyttä ja ylimielisyyttä erityisesti työmarkkinoiden ja työelämän suhteen. Suomen kehittämisessä kymmenien vuosien ajan käytössä ollut aito sopimisen kulttuuri ei paljoa painanut, kun Oy Suomi Ab:ta haluttiin laittaa uuteen iskuun. Jälkiä korjataan vielä pitkään.

Työelämää pitää kehittää aidon kolmikantaan perustuvan keskustelun pohjalta. Menestyksen eväät löytyvät monesta tekijästä. Yksi olennainen lähtökohta on hyvä, kattava ja monipuolinen koulutusjärjestelmä. On lähes koomista, että Sipilän hallitus leikkasi noin 690 miljoonaa euroa koulutuksesta, ja nyt siinä vaikuttaneet puolueet kilvan puhuvat vaalikentillä siitä, kuinka laadukas koulutus on paras voimavaramme. Heidän puheensa ovat siis samat kuin ennen edellisiä eduskuntavaaleja, mutta tuskin keneltäkään jää näkemättä, että kauniiden sanojen ja hallituskaudella toteutettujen tekojen välillä vallitsee räikeä ristiriita.

”Työpaikkatason yhteisellä kehitystyöllä on maassamme pitkät perinteet. Tätä toimintamallia on syytä hyödyntää tulevaisuudessakin.”

Tarvitsemme todellisia tekoja koulutuksen puolesta, ei sitä vastaan. Osana koulutukseen panostamisen kokonaisuutta tarvitsemme aikuisväestölle suunnatun osaamistason kohottamishankkeen, jossa työmarkkinajärjestöillä on vahva rooli. Samoin pitäisi luoda avoin ammattiopisto, joka mahdollistaa osaamisen laajentamisen ja etenemisen ammatista toiseen, ja jossa ammatillisten opintojen lisäksi voi syventää yleissivistävää osaamista.

Tulevalla vaalikaudella tarvitsemme ennustettavuutta työmarkkinoille ja työelämään. Meillä on oltava toimivat polut työstä työhön, jotta mahdolliset yllättävätkin työttömyysjaksot jäisivät lyhyiksi. Lisäksi meillä on oltava toimiva turvaverkko heille, jotka syystä tai toisesta eivät ole työelämässä juuri nyt.

Hyvä työelämä on kiistaton kilpailukykytekijä. Työpaikkatason yhteisellä kehitystyöllä on maassamme pitkät perinteet. Tätä toimintamallia on syytä hyödyntää tulevaisuudessakin. Kehittämisen on tapahduttava aidossa yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden välillä. Hyvä työelämä huomioi työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet, ja mahdollistaa entistä paremman työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen sekä aidon itsensä kehittämisen.

Jotta työelämän laatua saadaan parannettua, henkilöstölle on annettava aidot mahdollisuudet vaikuttaa työtään ja työolojaan koskevaan päätöksentekoon. Samalla on edistettävä työelämän laatua ja työhyvinvointia.

VELI-MATTI KAUPPINEN
Teollisuusliiton viestintäasiantuntija

KUVA KITI HAILA

Jyrki Alapartanen: Ammattiyhdistysliikkeen pitää ansaita asemansa

Taistelu palkansaajien oikeuksista käynnistyi aikaisempaa näkyvämmin viime eduskuntavaaleista. Valtaan päässyt maan hallitus ja sitä tukevat poliittiset tahot ryhtyivät ajamaan läpi tavoitettaan ammattiyhdistysliikkeen heikentämiseksi. Tilaisuuteen tarttuivat myös Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari. Pintaan nousivat jopa sellaiset ideologiset vaikuttimet, joissa sopimusyhteiskunta oli jäädä jalkoihin.

Samalla tuli nähtäville työnantajien yhtenäinen toiminta työelämäkysymyksissä. Vaikka aikaisemmilla työelämän saavutuksilla ei välttämättä enää olisi sisällöllisesti sellaista käyttöä kuin niistä sovittaessa, on suomalaisen eliitin ja työnantajien hyvä pitää muistissa minkälaisilla toimenpiteillä ja menettelytavoilla ne on saatu aikaiseksi. Nyt tarjolla oleva hyvin riitainen toimintamalli ei näytä kehittävän työelämää kenenkään toivomalla tavalla.

Ammattiyhdistysliikkeen horjuttamiseen tähtäävät yritykset on toistaiseksi kyetty torjumaan. Siihen on tarvittu vaikeita ratkaisuja ja päätöksiä. Samalla kun järjestäytymisaste on heikentynyt, jäsenkunnassa on ilmennyt luottamuspulaa ay-liikettä kohtaan. On kysyttävä, miksi palkansaaja ei näe järjestäytymistä enää niin tärkeäksi? Onko yhteiskunta rakennettu niin valmiiksi, että ympärillämme voimistuvaa vääryyttä, kuten eriarvoisuuden kasvua, ei nähdä. Tästä on lyhyt matka ay-liikkeen syntyhetken ongelmiin.

”Ilman kattavaa järjestäytymisastetta emme pysty oikeuksiamme puolustamaan.”

Alkanut vuosi on meille tärkeä. Eduskuntavaalit ovat ensimmäinen koetinkivi. Jos kykenemme nostamaan äänestysvilkkautta palkansaajien keskuudessa, uskon sen tuovan palkansaajille myönteisemmän eduskunnan ja maata johtavan hallituksen. Seuraava koetinkivi ovat EU-parlamenttivaalit toukokuussa. Ne ovat tärkeät siksi, että monet työelämää koskevat päätökset tehdään EU-parlamentissa. Meidän on uskottava äänioikeuden voimaan ja käytävä uurnilla kertomassa mielipiteemme.

Ensi syksynä edessä on kolmas koetinkivi eli työehtosopimusten uudistaminen. Tulevaa neuvottelukierrosta on luonnehdittu vaikeaksi, ja syystäkin, jos hieman avaa silmiään havaitakseen, mitä ympärillämme tapahtuu. Työnantajat ovat toistuvasti kieltäytyneet keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista. Vientialojen avaama työmarkkinaratkaisu ei ole saanut tuulta purjeisiin. Työehtosopimusten päättymisajankohdat loittonevat toisistaan. Yhteinen nimittäjä työnantajaleireissä näyttää olevan myös paikallisen sopimisen laajentaminen ja palkoista sopiminen yritystasolla. Kaikesta päätellen konsensushenkinen ja kansantalouden näkökulmasta rakennettu työmarkkinamalli saa heidän puolestaan mennä.

Onko järjestäytymisasteen, oikeuksiemme puolustamisen ja tavoitteidemme saavuttamiseksi nähtävä tulevaisuudessa entistä aktiivisempi, itsekkäämpi ja perustehtäväämme voimakkaammin reagoiva ay-liike?

Uskon, että oikotietä tässä taistelussa ei ole. Ilman kattavaa järjestäytymisastetta emme pysty oikeuksiamme puolustamaan. Ammattiyhdistysliikkeen on ansaittava olemassaolonsa joka päivä.

JYRKI ALAPARTANEN
Teollisuusliiton puutuotesektorin johtaja

KUVA KITI HAILA

Jari Nilosaari: Oikeus toimia jäsenten hyväksi

Ammattiyhdistysliikettä on syyllistetty siitä, että se osallistuu, ottaa kantaa ja puolustaa jäseniään. Liittoja on syytetty myös siitä, että ne saavat osan tuloistaan omistuksista ja sijoitustoiminnasta, joita käyttävät jäsenistön ja heidän perheidensä etujen ajamiseen. Näihin hyökkäyksiin on olemassa vain yksi syy: halu heikentää ay-liikkeen ja työntekijöiden asemaa. Ilmiö on oikeistohallituksen aikana korostunut.

Kun olen viime vuoden aikana kiertänyt tilaisuuksissa ja keskustellut satojen jäsenten ja luottamushenkilöiden kanssa, on heidän tahtotilansa tullut selväksi. He haluavat liitolta vahvempia kannanottoja ja tuntuvampia tekoja. Työelämän on oltava reilua ja työstä saadulla palkalla on tultava toimeen. Koulutukseen pitää panostaa, sitä pitää arvostaa ja sen on näyttävä myös palkassa. Samat pelisäännöt ja palvelut kuuluvat työelämässä ja yhteiskunnassa kaikille. Jäsentemme tahto on, että hyvinvointivaltio nimeltä Suomi toimii, että palvelut saadaan kohtuullisella hinnalla ja että ne kustannetaan verovaroin.

Miten me voisimme ohittaa jäsenistön tahdon? Emme mitenkään. Meidän on oltava järkeviä työelämän rakentajia, vahvoja yhteiskunnallisia vaikuttajia ja jäsentemme etujen aloitteellisia ajajia. Sitä varten meidän on oltava taloudellisesti riippumattomia, ja siksi tarvitsemme jäsenmaksuista ja omistuksista kertyvät tulot. Emme voi antaa oikeiston rummutukselle periksi ja hiipua sen alle. Ammattiliitoilla on oikeus toimia jäsentensä ja heidän perheidensä hyväksi.

KIKYN MITTASUHTEET

Sipilän oikeistohallitus väittää työllistäneensä pitkälti kilpailukykysopimuksen eli kikyn ansiosta 140 000 työtöntä. On se vain ihmeellinen epeli tämä kiky, jonka sivussa hoitui Euroopan ja Yhdysvaltojen talouskasvu ja työllisyys parempaan suuntaan.

Vai oliko se niin päin, että Euroopan ja maailmantalouden kasvu veti Suomen mukaansa ja auttoi kehityksen oikealle uralle ilman, että hallituksen aiheuttamat leikkaukset ja pakkolakiuhkauksilla läpiajetut työelämän muutokset siihen myönteisessä mielessä vaikuttivat. Kun Suomen koon suhteuttaa maailmantalouteen, tuntuu jälkimmäinen vaihtoehto paljon uskottavammalta.

Kun hallitus pakotti meidät sopimaan kikystä, jouduimme todellisuudessa valitsemaan sen ja pakkolakien väliltä pienemmän pahan. Nyt tämä samainen eronnut hallitus on jättänyt Suomeen tilaan, jossa äänestäjät päättävät, millä lääkkeillä maatamme ruvetaan viemään eteenpäin. Jatketaanko kuluneen vajaan neljän vuoden tapaan, vai otetaanko suunta, jossa kuunnellaan myös tavallista ihmistä?

Meillä jokaisella on nyt mahdollisuus äänestää paremman työ- ja perhe-elämän puolesta. Jokainen ääni ratkaisee. Jokainen ääni on yksi osa maamme tarvitsemasta suunnanmuutoksesta.

Äänestä jo ennakkoon 3.–9.4. tai vaalipäivänä 14. huhtikuuta!

JARI NILOSAARI
Teollisuusliiton 3. varapuheenjohtaja

KUVA KITI HAILA

EDUSKUNTAVAALIT: Vapaiden valtakunta -kampanja haluaa muuttaa politiikan suuntaa – kolme aktiivia kertoo miksi

Vapaiden valtakunta -kampanja rakentuu vapaaehtoisten ja tukijoiden innostukselle muuttaa Suomen politiikan suuntaa. Kampanjan käynnistivät nuoret palkansaajat syyskuussa 2018. Vapaaehtoiset aktiivit käyvät ennen vaaleja kymmeniä tuhansia keskusteluita työpaikoilla, kaduilla, kotiovilla ja puhelimessa. Kolme kampanjan aktiivia kertoo, miksi he ovat mukana.

 

KUVA JYRKI LUUKKONEN

”Duunari, sinulla on valtaa”

ANTTI MAIJALA Levyseppä-hitsaaja, pääluottamusmies, Kumera Machinery Oy, Akaa, Etelä-Pirkanmaan teollisuustyöväen ao. 169:n puheenjohtaja ja liittovaltuuston jäsen.

– Duunareilla on valta muuttaa politiikan suunta, ja sitä valtaa on käytettävä. On ihan selvä juttu, että hallituspohja on laitettava näillä vaaleilla uuteen uskoon.

Sen vähemmästä ei Antti Maijalan mielestä ole näissä eduskuntavaaleissa kyse. Levyseppä-hitsaaja Maijala on akaalaisen Kumera Machinery Oy:n pääluottamusmies, ammattiosastonsa puheenjohtaja ja liittovaltuuston jäsen.

Vapaiden valtakunnan kampanjateemoista tärkeimpiin kuuluu Maijalan mielestä se, että sanelupolitiikasta on palattava sopimiseen. Tämä koskee niin työpaikkoja kuin niin sanottua kolmikantaa, missä asioita valmistellaan valtakunnan tasolla työntekijöiden, työantajien ja valtiovallan edustajien kanssa yhteistyössä. Samaten Maijala nostaa esiin sen, että työntekijöillä on oltava vapaus järjestäytyä ammattiliittoon ja oikeus osoittaa mieltään.

– Meidät pitää nähdä voimavarana. Minusta SAK:n äskeinen kannanotto siitä, että luottamusmiesten pitäisi päästä mukaan valmisteluun ja päätöksentekoon, oli erittäin hyvä. Kun työssä sovitaan asioista, ei sanella, henkilöstö on tyytyväisempää.

”Tukijalistoilla me saamme näytettyä, että äänestäjät haluavat muutosta! Joukkovoimalla me saamme muutoksen aikaan. Nyt on aika miettiä tarkkaan, ketä äänestää.”

Maijala kertoo, että hänellä on ”hyvinkin vahva fiilis” siitä, että Sipilän hallituksen sanelupolitiikka on jalkautunut myös työpaikoille.

– Työpaikoilta kuulee koko ajan juttuja siitä, miten työnantaja on koventanut otteitaan. Sitä on tosin vaikeaa sanoa, kuinka paljon työnantajia painostetaan tähän ylhäältä päin. Historia on osoittanut, että tällaistakin tapahtuu.

Vaikea on Maijalan mielestä siis arvella, kuka lopulta pitää ohjaksia; EK, Suomen Yrittäjät vai Sipilän hallitus? Kaikkein kovimpia puheita julkisuudessa on pitänyt Suomen Yrittäjät, mutta onhan EK:kin harrastanut jo pitkään paimenkirjeiden lähettämistä.

Maijalan osaston, Etelä-Pirkanmaan teollisuustyöväen ao. 169:n, työpaikoilla kerätään nyt kampanjan tukijoiden allekirjoituksia.

– Reaktiot ovat vaihdelleet, mutta koskaan täystyrmäystä ei ole tullut. Toiset sanovat, hyvä juttu ja allekirjoittavat heti. Toiset sanovat kyllä äänestävänsä, mutta nimen antaminen on sitten eri juttu.

Pääluottamusmies toteaa, että hän ei halua missään nimessä painostaa ketään vaaliasioissa. Mutta Maijala toteaa, että kunhan kampanja laajenee ja sille saadaan enemmän julkisuutta, kasvattaa se painetta poliitikkojen suuntaan.

– Tukijalistoilla me saamme näytettyä, että äänestäjät haluavat muutosta! Joukkovoimalla me saamme muutoksen aikaan. Nyt on aika miettiä tarkkaan, ketä äänestää.

 

KUVA ARI NAKARI

”Tehdään parempi yhteiskunta”

JENNI MATIKAINEN Sahatyöntekijä ja oppisopimusopiskelija, UPM:n Kaukaan tehdas, Lappeenranta, Lappeenrannan Puualan ao. 724 nuorisovastaava, alueellisen ja valtakunnallisen nuorisojaoston jäsen.

– Minusta äänestäminen on tärkeää. Mitään ei saa aikaiseksi, jollei äänestä. Kun me olemme tässä kaikki mukana, samoilla arvoilla, niin me voimme tehdä paremman Suomen.

Jenni Matikainen opiskelee oppisopimuksella Lappeenrannassa UPM:n Kaukaan tehtaalla sahatyöntekijäksi. Matikainen on oman ammattiosastonsa nuorisovastaava. Tämän ohella hän on jäsen sekä alueellisessa että valtakunnallisessa nuorisojaostossa.

Vapaiden valtakunnan aktiivina Matikaiselle on tärkeää koulutuksen tosiasiallinen tasa-arvo.

– Kouluttautumisen pitäisi olla vapaata kaikille niille, jotka haluavat. Sosiaalinen asema, sukupuoli sen enempää kuin ikä tai mikään muukaan ei saa olla esteenä.

Kouluttautumisen taloustaakan Matikainen on kokenut myös ihan henkilökohtaisesti.

– Ilman vanhempien apua en olisi pystynyt käymään lukiota, sillä esimerkiksi lukiokirjat maksavat niin paljon. Mutta kaikkien vanhemmat eivät pysty auttamaan.

”Minusta äänestäminen on tärkeää. Mitään ei saa aikaiseksi, jollei äänestä. Kun me olemme tässä kaikki mukana, samoilla arvoilla, voimme tehdä paremman yhteiskunnan.”

Matikaisen mielestä Sipilän hallituksen nurja suhtautuminen koulutukseen paljastui viimeksi silloin, kun kansalaisaloite toisen asteen koulutuksen maksuttomuudesta torpattiin ”tuosta noin vain”. Matikaista murehduttaa se, että maksullisuus ja koulutusleikkaukset tulevat vaikuttamaan vielä pitkälle tulevaisuuteen.

– Ammattikoulutuksesta on leikattu kaikkein eniten, parisataa miljoonaa, minkä seurauksena koulupäiviä on vähennetty. Kaikille aloille ei pääse opiskelemaan, ja tämä tulee vaikuttamaan työllistymismahdollisuuksiin.

Vapaiden valtakunnan arvoista Matikainen nostaa esiin myös sopimisen tärkeyden pakottamisen sijasta. Kiky pomppaa esiin Lappeenrannassakin.

– Minä saan palkan kiky-tunneista, mistä olen kiitollinen. Mutta muut joutuvat menemään ilmaiseksi töihin. Tämä ei vaan ole oikeudenmukaista meille työtätekeville.

Matikainen kertoo jo kiertäneensä puhumassa 200 hengen työpaikallaan kampanjasta saaden myös jonkin verran tukijoita allekirjoituksineen. Kaveripiiriäkin on käyty jo läpi.

– Erilaisia mielipiteitä on, mutta hyviä keskusteluja politiikasta syntyy.

Vapaiden valtakunnan aktiivi on tietoinen siitä, että kansalaiskampanjan arvot – esimerkiksi sananvapauden ja mielenosoittamisen vapauden tärkeys, sopimisen etunoja saneluun verrattuna ja ihmisen oikeus tulla palkallaan toimeen – ovat lähempänä joitain puolueita kuin joitain toisia.

– Minulla on käsitys, että jossain maissa ei voi valita eri puolueiden välillä. Minusta on hyvä, että meillä politiikassa on vielä puolueita, joilla on joitain arvoja.

 

KUVA LAURI ROTKO

”Eroon kepistä ja kikystä”

JUKKA OLLILAINEN Hitsaaja, pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu, Peikko Finland Oy, Lahti, Päijät-Hämeen Teollisuusliiton ao. 23:n hallituksen jäsen

– Viimeiset neljä vuotta ovat olleet pelkkää keppiä ja kikyä. Sipilä on hallitusten kaikkien aikojen pohjanoteeraus, se on ollut vain leikkuria opiskelijoille, nuorille, työttömille ja eläkeläisille.

– Jos ei äänestä, ei voi vaikuttaa.

Niin yksinkertainen on eduskuntavaalien yhtälö hitsaaja Jukka Ollilaisen mielestä. Lahtelaisen Peikko Finland Oy:n pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu on nähnyt omalla työpaikallaan, mitä esimerkiksi ammattikoulutuksen leikkaukset ovat käytännössä tuoneet tullessaan.

– Nuorten koulutuksessa mennään aivan takapuoli edellä puuhun, kun opettajia on vähennetty. Ei ainakaan meidän työpaikalla työssä oppiminen ole parhaalla mahdollisella tasolla. Ei ole aikaa sille oppilaalle, sillä hänen ohjaamisensa sitoisi melkein yhden työntekijän ajan. Minun mielestäni koulussa pitää opettaa kaikki perusasiat, ja työharjoittelussa opitaan sitten jotain lisää.

”Viimeiset neljä vuotta ovat olleet pelkkää keppiä ja kikyä. Sipilä on hallitusten kaikkien aikojen pohjanoteeraus, se on ollut vain leikkuria opiskelijoille, nuorille, työttömille ja eläkeläisille.”

Ollilainen toteaa, että kiky-tunnit närästävät hänen työpaikallaan työntekijöitä kaikkein eniten.

– Työntekijän kannalta niissä ei ole mitään järkeä. Miten kiky voisi parantaa työllisyyttä, kun jo töissä olevia rasitetaan entistä enemmän?

– Työnantaja on tehnyt hyvää tulosta jo ennen kikyä. Palkankorotuksetkin ovat olleet todella maltillisia. Minä en näe mitään tarvetta ilmaisille, ylimääräisille työtunneille, Ollilainen puuskahtaa.

Pääluottamusmies kertoo kysyneensä heiltä, joiden mielestä äänestämällä ei voi vaikuttaa: ”Haluatko tehdä kiky-tunteja?”

Yleensä vastaus on ollut kielteinen. Ollikainen toteaa, että sellainen päätelmä ei kanna, että eihän nyt yksi ääni mitään vaikuta.

– Jos kaikki ajattelisivat noin, se olisi aika huono yhtälö. Jokainen ääni merkitsee.

Ollilainen yllyttääkin kaikkia vertaamaan äänestämisen aiheuttamaa pientä vaivaa siihen, minkä äänestämällä voi voittaa.

– Jos joutuu vaikka vähän kävelemään päästäkseen äänestyspaikalle, niin kai siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa? Kai siinä enemmän voittaa, kun silloin voisi saada tämän hallituksen vaihtoon?

 

MINKÄ PUOLESTA SINÄ OLET VALMIS ÄÄNESTÄMÄÄN?

Liity Vapaiden valtakunta -kampanjan tukijaksi ja äänestä ehdokasta, joka:

➊ Ei painosta työntekijöitä kikyratkaisuihin (talkoopäivät ja lomarahaleikkurit)
➋ Puolustaa työntekijän irtisanomissuojaa
➌ Puolustaa mielipiteenvapautta, kuten lakko-oikeutta
➍ Ajaa aktiivimallin työttömyysturvaleikkurista luopumista
➎ Ajaa resurssien lisäämistä koulutukseen
➏ Vaatii nollatuntisopimusten kieltämistä
➐ Kannattaa mahdollisuutta tulla toimeen yhdellä työllä
➑ Puolustaa vapautta järjestäytyä ja solmia työehtosopimuksia

 

VIELÄ EHDIT MUKAAN!

Kampanjointi tiivistyy. Tukijaksi voit ilmoittautua kampanjasivustolla. Samalla voit ryhtyä myös aktiiviksi ja pyytää muitakin mukaan tukijoiksi, toimia verkkoaktiivina, osallistua kampanjan tapahtumiin tai ottaa isomman roolin ja järjestää itse toimintaa:

www.vapaidenvaltakunta.fi

Liittyminen käy myös Ääni vapaudelle -mobiilisovelluksella. Voit seurata kännykällä tukijamäärän kasvua sekä kampanjakuulumisia. Sovellus toimii myös apuna, kun haluat kutsua uusia tukijoita mukaan: voit esimerkiksi avata keskustelun työelämäteemoista sovelluksesta löytyvän kyselyn avulla:

Google Play

 App Store

Seuraa Vapaiden valtakuntaa somessa:

Facebook

Twitter

 

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT JYRKI LUUKKONEN, ARI NAKARI JA LAURI ROTKO

 

LUE MYÖS EDUSKUNTAVAALEISTA:

Me ratkaisemme Suomen suunnan – työntekijöiden ääni kuuluviin! (13.3.2019)

Näin eduskuntapuolueet vaaliohjelmissaan – kannat työelämään ja tärkeisiin liiton jäsenen elämään vaikuttaviin kysymyksiin (13.3.2019)

Teollisuusliittolaisia ehdolla eduskuntavaaleissa (Teollisuusliitto)

EDUSKUNTAVAALIT: Näin eduskuntapuolueet vaaliohjelmissaan – kannat työelämään ja tärkeisiin liiton jäsenen elämään vaikuttaviin kysymyksiin

Tekijä luki läpi kaikkien eduskuntapuolueiden eduskuntavaaliohjelmat, ja tutki mitä puolueet sanovat aktiivimallista, työelämän uudistuksista, veropolitiikasta, perustulosta, ilmastonmuutoksesta ja Teollisuusliiton sopimusaloihin liittyvistä asioista. Perehdy ja harkitse tarkkaan, kenelle sinä annat äänesi!

(Puolueiden järjestys listassa eduskunnan täysistunnon istumajärjestyksen mukaan puhemiehestä katsoen vasemmalta oikealle.)

 

MITÄ PUOLUEET SANOVAT AKTIIVIMALLISTA?

VASEMMISTOLIITTO  Aktiivimalli peruttava ja työvoimapoliittisista karensseista luovuttava.

SDP  Työttömyysetuuden sijalle palkkatukea. Työttömälle henkilökohtainen palvelunarviointi, jonka pohjalta aktivointisuunnitelma.

VIHREÄT  Yksilöllinen palvelusuunnitelma. Ei nöyryytystä aktiivisuusehdoilla. Ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille.

SINISET  Ei mainintaa aktiivimallista.

PERUSSUOMALAISET  Ei mainintaa aktiivimallista.

KESKUSTA  Ei mainintaa aktiivimallista.

KRISTILLISET  Ei mainintaa aktiivimallista.

KOKOOMUS  Ei mainintaa aktiivimallista.

RKP  Ei mainintaa aktiivimallista.

 

TYÖELÄMÄN UUDISTUKSISTA?

VASEMMISTOLIITTO  Ay-liikkeelle kanneoikeus. Alipalkkaus rangaistavaksi. Tasa-arvoerät palkankorotuksiin. Ulkomaalaisten työntekijöiden työlupaprosessit nopeammiksi yhdessä työolojen valvonnan vahvistamisen kanssa. Vanhempainvapaisiin 6+6+6 -malli ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden palautus.

SDP  Ay-liikkeelle kanneoikeus. Alipalkkaus rangaistavaksi. Paikallisten sopimusten tulkintaoikeus työntekijöille. Saatavuusharkintaa kehitettävä yhdessä valvontaresurssien lisäyksen kanssa. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palautus.

VIHREÄT  Saatavuusharkinnasta luopuminen. Vanhempainvapaisiin 6+6-malli.

SINISET  Saatavuusharkinta säilytettävä. Perhevapaissa päätös perheillä. Kotihoidontukea korotettava.

PERUSSUOMALAISET  Lisää joustoja yleissitovien työehtosopimusten kautta. Maahanmuuton kontrollia tiukennettava.

KESKUSTA  Sääntelyn purkua jatkettava. Paikallista sopimista laajennettava. Saatavuusharkinnasta luovuttava asteittain. Kaikille samat työehdot. Kotihoidon tuen puolustaminen.

KRISTILLISET  Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisättävä. Saatavuusharkintaa asteittain purettava. Perhepolitiikalla kannustus perheiden omille valinnoille.

KOKOOMUS  Rakenteellisin uudistuksin vähintään 75 %:n työllisyys. Sosiaaliturvan uudistus lisäämään työnteon palkitsevuutta. Osatyökykyisten töihin pääsyn edistäminen. Jatkuva oppiminen kaikille. Työuriin keskeytyksiä tuovien rakenteiden poisto. Norminpurkutyön jatko. Kilpailuesteitä pois yritysten väliltä. Työelämän osapuolet edistämään työrauhaa.

RKP  Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lisättävä. Saatavuusharkinta poistettava. Yksityistä työnvälitystä lisättävä. Vanhempainvapaisiin 6+6+6-malli. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palautus.

 

VEROPOLITIIKASTA JA PERUSTULOSTA?

VASEMMISTOLIITTO  Tuloverotuksen progressiota lisättävä. Estettävä aggressiivista verosuunnittelua ja -välttelyä. Harmaata taloutta torjuttava mm. veronumeron käyttöä laajentamalla. Veromuutoksilla rahoitettu, vähintään 800 euron perustulo, joka hyvätuloisilta verotettava pois.

SDP  Verotuksen progressio säilytettävä ja veropohjaa tiivistettävä. Vakuutuskuorten kaltaisten sijoitustuotteiden käyttö aggressiiviseen verosuunnitteluun ja veronkiertoon estettävä. Yleisturvamalli, jossa työnteko kannattaa aina.

VIHREÄT  600 euron perustulo kaikille täysi-ikäisille.

SINISET  Yrittäjän sosiaaliturva yhtäläiseksi palkansaajien kanssa. Tulojen verotus vasta voittoa nostettaessa. Viron verotusmalli käyttöön. Työn verotusta kevennettävä.

PERUSSUOMALAISET  Valtion menoja leikattava. Kotitalouksien verotusta laskettava. Vero- ja maksupolitiikalla varmistettava, että työssäkäyvä suomalainen tulee palkallaan toimeen.

KESKUSTA  Yritysten verotukseen ei kiristyksiä. Ansiotulojen kevennykset pieni- ja keskituloisille. Pitkän aikavälin tavoitteena työntekoon kannustava perustulo, joka pienenee ja poistuu tulojen kasvaessa.

KRISTILLISET  Yrittäjien sosiaaliturvaan parannuksia. Työn vastaanottoon kannustava perusturva.

KOKOOMUS  Verouudistus, joka suosii työntekoa ja yrittäjyyttä, vähentää ympäristön kuormitusta ja torjuu ilmastonmuutosta. Kannustinloukkuja purkava sosiaaliturvan uudistus. Erilaiset perheet huomioiva perhevapaauudistus. Parannuksia pienituloisimpien eläkeläisten asemaan mm. takuueläkkeellä lääkekorvausjärjestelmän ja asiakasmaksujen muutoksilla.

RKP  Työn verotusta kevennettävä. Yhteisövero pidettävä kilpailukykyisellä tasolla. Perintö- ja lahjaverot pois yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdossa. Torjuttava harmaata taloutta ja aggressiivista verosuunnittelua. Sosiaaliturvan oltava kannustava.

 

ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVÄSTÄ?

VASEMMISTOLIITTO  Panostus joukkoliikenteeseen. Verotus suosimaan vähäpäästöisiä autoja. Pienituloisille tukea kaasu- tai etanoliautoihin siirtymiseen. Metsänomistajille kannustin hakkuiden lykkäämiseen eli hiilinielujen kasvattamiseen. Puurakentamisen edistäminen. Tuetaan uusiutuvaa energiaa. Päästökaupan kompensoinnista eroon.

SDP  Päästövähennyksiä nopeutetaan. Suunnitelma fossiilisista polttoaineista ja turpeen energiakäytöstä luopumiseen. Metsänomistajille kannustin pidentää metsien kiertoaikaa ja suosia jatkuvaa kasvatusta. Kaikki tuotanto, kulutus ja liikkuminen kestävämmäksi. Puurakentamisen edistäminen.

VIHREÄT  Turpeen ja fossiilisten polttoaineiden tilalle tuuli, aurinko, kestävä bioenergia, maalämpö, hukkalämpö, energiatehokkuus, älyverkot ja energian varastointi. Ympäristölle kaikista haitallisimmat yritystuet poistettava. Juna- ja raitioteitä lisättävä. Pyöräilyä ja kävelyä suosittava. Metsänomistajille palkinto metsän hiilinielun kasvattamiseksi.

SINISET  Yksityisautoilu kansalaisoikeus. Uudet autot halvemmiksi. Kotimaista puhdasta energiaa lisää.

PERUSSUOMALAISET  Teollisuudelle ei lisäkustannuksia. Päästövähennyksiä ei nopeammin kuin yhdessä EU:ssa. Sähköveroa laskettava. Kaikkien polttoaineiden, myös polttomoottoriautojen, verotusta kevennettävä.

KESKUSTA  Tulevaisuudessa saatava ajaa autolla ja matkustaa. Fossiilitaloudesta siirryttävä bio- ja kiertotalouteen. Puun jalostusastetta nostettava. Muovitiekartta toteutettava.

KRISTILLISET  Päästövähennyksissä vältettävä hiilivuoto. Biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä joudutettava. Turpeen käyttöön siirtymäaika. Julkisessa rakentamisessa painotettava hiilensidontaa ja puun käyttöä. Yksityisautoille parkkipaikkoja ja sähkölatauspisteitä.

KOKOOMUS  Fossiilisen energian merkittävästä käytöstä eroon 2030-luvulla. EU:n päästövähennystavoite 55 prosenttiin nykyisestä 40 prosentista vuoteen 2030 mennessä. Edistetään päästöttömiä energiatuotantomuotoja kuten uusiutuvat energialähteet ja ydinvoima. Kannustetaan kotitalouksia ja yrityksiä ottamaan käyttöön älykkäitä energiaratkaisuja.

RKP   Kivihiilestä luovuttava. Osallistuminen EU:n energiatavoitteiden muovaamiseen. Toimiva julkinen liikenne. Vähäpäästöisten autojen lisääminen. Puurakentamisen lisääminen. Alueellisia lentokenttiä ja riittävästi lentoja niille.

 

LIITON SOPIMUSALOIHIN LIITTYVÄSTÄ?

VASEMMISTOLIITTO  Malminetsinnän lopettaminen luonnonsuojelu­alueilla, kunnille oikeus kieltää kaivostoiminta, kaivosyrityksille vero louhitusta malmista ja korvausvelvollisuus ympäristöhaitoista. Metsien hakkumäärät säilyttämään monimuotoisuutta mm. Metsähallituksen tuloutustavoitteita laskemalla. Kasvisruoan ja luomutuotannon suosiminen.

SDP  Kaivannaisten arvoon perustuva kaivosrojaltivero käyttöön. Luomutuotannon ja kasvisruokailun lisääminen. Kielto luonnon monimuotoisuutta uhkaaville kasvi- ja hyönteismyrkyille. Muoviveroselvityksen ohella muiden vastaavien ohjauskeinojen tutkiminen.

VIHREÄT  Malminetsinnän kielto luonnonsuojelualueilla. Louhintavero käyttöön. Avohakkuiden kielto valtion mailla. Kielto turkistarhaukselle ja tuki tarhaajien siirtymiseen muille aloille. Tukea kasvisravintoon.

SINISET  Tukea suomalaiselle lähiruoalle. Metsien monimuotoisuutta turvattava.

PERUSSUOMALAISET  Ei mainintoja.

KESKUSTA  Metsää istutettava entisille turvesoille ja pelloille. Ensiharvennukset metsissä hoidettava. Julkisissa ruokahankinnoissa paino laadulle ja vastuullisuudelle.

KRISTILLISET  Kausityöntekijöiden lupabyrokratiaa helpotettava. Metsätaloudessa huomioitava hakkuumäärien ohella metsien elinkaari, ikärakenne ja istutukset.

KOKOOMUS  Ei-kierrätettävien muovien käyttöä vähennetään, ja ne tarvittaessa kielletään ja korvataan uusiutuvilla materiaaleilla. Päivitetään kaivoslaki vastaamaan nykyajan vaatimuksia huomioiden yhteiskunnan kokonaisetu. Huolehditaan pääväylien ulkopuolisen tieverkon kunnosta ajatellen mm. metsätalouden toimivuutta.

RKP  Muovin kierrätystä tehostettava. Metsien hiilinielut laskettava kansalliset erityispiirteet huomioiden. Turkistarhauksen ja kasvihuoneviljelyksen jatkaminen ja maataloustukien turvaaminen.

 

TEKSTI SUVI SAJANIEMI JA JARI ISOKORPI
KUVA JANNE HELLSTEN / WIKIMEDIA COMMONS

LUE MYÖS EDUSKUNTAVAALEISTA:

Me ratkaisemme Suomen suunnan – työntekijöiden ääni kuuluviin! (13.3.2019)

Vapaiden valtakunta -kampanja haluaa muuttaa politiikan suuntaa – kolme aktiivia kertoo miksi (13.3.2019)

Teollisuusliittolaisia ehdolla eduskuntavaaleissa (Teollisuusliitto)