Jättirekrytointi on arkinen asia Uudenkaupungin autotehtaalla

Pääluottamusmies Jouni Varjonen kertoo, että Valmet Automotiven tuhannen työntekijän rekrytointikampanjaa ei välttämättä huomaa työpaikan arjessa. Uudet työntekijät saapuvat tehtaaseen perehdytyksen kautta tasaisena virtana ja jakautuvat töihin eri osastoille ja vuoroihin.

9.4.2021

KUVA YLLÄ: Uudenkaupungin autotehtaan opetuskeskukseen on rakennettu tuotantolinja töihin perehtymistä ja tehtävien harjoittelua varten.

Valmet Automotive ilmoitti 9.3. rekrytoivansa tuhat uutta työntekijää Uudenkaupungin ja Salon tehtaille. Jättirekrytointi ei kuitenkaan tarkoita mullistuksia työpaikan arkeen.

– Ei siinä mitään erikoista ole. On totuttu, että jatkuvasti tulee ihmisiä lisää, toteaa pääluottamusmies Jouni Varjonen Uudenkaupungin tehtaalta.

Hän kertoo, että uudet työntekijät tulevat porrastetusti ja jakautuvat eri osastoille ja eri vuoroihin, joten linjastolla rekrytointikampanjaa ei välttämättä huomaa. Uudenkaupungin autotehtaalla on neljä osastoa: hitsaamo, maalaamo, kokoonpano ja logistiikka.

Haastattelun aamuna Varjonen oli pitänyt perehdytystä noin 45 uudelle työntekijälle. Tällainen ryhmä on isoimmasta päästä, sillä kerralla tulee yleensä 20–50 uutta tekijää.

Ei siinä mitään erikoista ole. On totuttu, että jatkuvasti tulee ihmisiä lisää.

Perehdytys alkaa yleisten asioiden läpikäynnillä ja talon tavoille opettamisella. Seuraavaksi työn vaatimat taidot opitaan opetuskeskuksessa, eli training centerissä. Tämän jälkeen siirrytään töihin linjastolle, jossa perehdytys jatkuu.

Uusien työntekijöiden perehdytys hoituu siis rutiinilla. Vaihtuvuus voi silti olla myös kuormitustekijä työntekijöille.

– Yhden saa opetettua, niin tulee uusi tilalle. Onhan se stressaavaakin, Varjonen toteaa.

TILAUSKANTA VAHVISTUU, TEHTAITA VALMISTUU

Tuhannesta rekrytoitavasta työntekijästä 500 tulee Uudenkaupungin tehtaalle autonrakennukseen ja 200 akunrakennukseen. Salon akkutehtaalle haetaan 300 työntekijää.

Uudenkaupungin tehtaalla on nyt henkilöstöä noin 3 500, joista noin 2 900 on tuotannon työntekijöitä. Salon akkutehtaalla työskentelee noin 250 henkeä.

Rekrytointikampanjan taustalla ovat tilauskannan vahvistuminen sekä uusien akkutehtaiden valmistuminen.

Salon akkutehtaan laajennus valmistuu kesän aikana ja Uudenkaupungin tehtaalle valmistuu uusi akkutehdas loppuvuoden aikana. Akkutehtaille rekrytoidaan uusiin tehtäviin, autonrakennuksessa rekrytoinnit osittain korvaavat myös työntekijöiden vaihtuvuutta.

VAIHTUVUUTEEN EI YKSITTÄISTÄ SYYTÄ

Valmet Automotiven tuotantotyöntekijöiden vaihtuvuus oli viime vuonna noin 15 prosenttia työvoimasta. Uudenkaupungin tehtaan 2 900 työntekijästä laskettuna vaihtuvuus oli siis yli 400 henkeä. Vuonna 2019 vastaava vaihtuvuus oli noin 20 prosenttia.

Vaihtuvuuteen on monia syitä. Tuotantotyö ei vaadi koulutusta tai aiempaa työkokemusta, joten osa työntekijöistä on kokeilemassa alaa. Osa työskentelee välivuoden ajan ennen armeijaa tai opiskeluja.

Tällaisessa ihmismäärässä kohtaloita on niin monenlaisia.

Myös työnkuva aiheuttaa vaihtuvuutta. Kaikki eivät sopeudu liukuhihnatyöskentelyyn.

– Kolmivuorotyö on kuluttavaa ja raskasta. Lisäksi kuljetaan pitkiä matkoja töihin, Varjonen toteaa.

Uudenkaupungin tehtaalle on esimerkkisi Porista noin sadan kilometrin ja Turusta noin 80 kilometrin matka, joten niistä töissä käyvien työpäivät venyvät etäisyyksien takia.

Vaihtuvuuden taustalta on hankala erottaa yhtä muita merkitsevämpää syytä.

– Tällaisessa ihmismäärässä kohtaloita on niin monenlaisia. Ei ole yhtä yksittäistä syytä, vaan monta moninaista, Varjonen sanoo.

REKRYTOINNEISTA EI TILASTOPIIKKEJÄ

Työturvallisuuden kannalta perusteellinen perehdytys on tärkeää. Valmet Automotivella perehdytykseen kuuluvat työnkuvan mukaisten taitojen opettelun lisäksi muun muassa turvallisuus-, henkilöstö-, liitto-, terveys- ja ympäristöasiat.

– Henkilöt eivät aloita samaan aikaan vaan porrastetusti, jolloin perehdytykseen ja rauhalliseen oppimiseen voidaan käyttää tarvittava aika, sanoo työsuojeluvaltuutettu Jouni Wallin Uudenkaupungin autotehtaalta.

Hän kertoo, että rekrytointikampanjat eivät ole näkyneet piikkeinä tehtaan tapaturmatilastoissa.

Perehdytykseen ja rauhalliseen oppimiseen voidaan käyttää tarvittava aika.

Vuonna 2020 Valmet Automotiven autonrakennuksessa tapaturmataajuus (LTFI) oli 13,4. Tämä tarkoittaa, että miljoonaa tehtyä työtuntia kohti sattui 13,4 tapaturmaa, joista aiheutui enemmän kuin yksi työkyvyttömyyspäivä. Vuonna 2019 vastaava tapaturmataajuus oli 23,4.

Valmet Automotivella tilastojen parantumisen taustalla on panostus työturvallisuuteen.

– Kehitämme koko ajan yhteistyöllä prosesseja ja pyrimme olemaan askeleen edellä niin turvallisuuden, työergonomian kuin työhyvinvoinnin parantamisessa, Wallin kertoo.

Hän muistuttaa, että työturvallisuus on yhteinen asia.

– Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa oman työpaikan kehittämiseen, niin turvallisuuden kuin työhyvinvoinnin osalta, Wallin toteaa.

TYÖHAKEMUKSIA TULLUT 1 600

Valmet Automotiven viestintäpäällikkö Mikael Mäki kertoo, että kuukauden aikana yhtiö on saanut noin 1 600 työhakemusta. Korona-aika muokkaa myös rekrytointia.

– Kampanjointi on ensimmäistä kertaa siirretty tässä mittakaavassa verkkoon, Mäki kertoo.

Uusia työntekijöitä kaivataan suurimmalla kiireellä autonrakennukseen. Akkutehtailla työt alkavat, kun tehtaat valmistuvat tämän vuoden aikana.

Turvallinen työympäristö on ollut kampanjoinnin kohde pidempään.

Perehdytys on suunniteltu siten, että uusi työntekijä pystyy harjoittelemaan käytännön työtä ennen linjastolle siirtymistä.

– Training centeriin on rakennettu toimiva pätkä tuotantolinjaa, jossa pääsee harjoittelemaan käytännössä, Mäki kertoo.

Käytännön harjoittelu on erityisen tärkeää kokoonpano-osastolla, jossa tehdään eniten fyysistä työtä käsin. Hitsaamon ja maalaamon toiminnot on pitkälti automatisoitu robottien avulla.

Mäki muistuttaa, että koulutus ei pääty sen jälkeen, kun työntekijä on saatu perehdytettyä työskentelemään linjastolla. Tavoitteena on, että linjastolla töissä olevat osaavat hoitaa useampia tehtäviä. Töiden vaihtuvuus on tärkeää työergonomian ja tehtävien mielekkyyden kannalta.

Vuonna 2020 Valmet Automotiven tuotannossa työtapaturmat vähenivät ja työntekijöiden vaihtuvuus hidastui verrattuna edellisvuoteen. Mäki arvioi, että tämä kehitys on useiden tekijöiden summa.

– Ei ole mitään yhtä selkeää selitystä. Turvallinen työympäristö on ollut kampanjoinnin kohde pidempään, Mäki toteaa.

TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN
KUVA VALMET AUTOMOTIVE

KORONAKRIISI Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaalla: ”Emme kohta enää saa kriittisiä osia”

”Daimler ilmoitti sulkevansa kaikki tehtaansa Saksassa kahdeksi viikoksi ensi viikon alusta. Tämä vaikuttaa meihin vääjäämättä. Emme kohta enää saa kriittisiä osia”, toteaa Valmet Automotive Oy:n Uudenkaupungin autotehtaan pääluottamusmies Miia Kelsey. Yt-neuvottelut kaikkien tuotannon työntekijöiden ja toimihenkilöiden lomautuksista ovat meneillään.

Haastattelu tehty 19.3.2020. Kuva maaliskuulta 2018.

– Työnantaja ei ole pyytänyt työehtosopimuksesta poikkeavaa yt-neuvottelujen aikataulua. Tämä viikko on jo neuvoteltu. Kaikkia työntekijöitä ja toimihenkilöitä koskevista, maksimissaan 90 päivää kestävistä lomautuksista on puhe, pääluottamusmies Miia Kelsey sanoo.

Pakkolomat koskisivat noin 2 700 tuotannon työntekijää samoin kuin yhteensä noin 550 ylempää ja alempaa toimihenkilöä.

– Se jää kysymykseksi, kannattaako kunnossapidon työntekijöitä lomauttaa. Heillähän riittää aina silloin runsaasti töitä, kun me muut olemme poissa, Kelsey huomauttaa viitaten noin sataan konepajan ja kunnossapidon työntekijään.

OMAILMOITUSTA PIDENNETTY

Aiemman kahden päivän sijasta tehtaalaiset saavat nyt olla sairastuessaan neljä päivää poissa omalla ilmoituksella. Tähän voi saada vielä tarpeen mukaan ja sairaanhoitajan kanssa keskustellen kaksi päivää lisää ennen kuin pitää lähteä lääkäriin.

– Hyvin ovat ihmiset ymmärtäneet pysyä sairaana poissa. Yleensähän suomalainen tulee vaikka pää kainalossa töihin, Kelsey huokaa tavan työtätekevien suomalaisten liiallista tunnollisuutta.

Tehtaalla on tehty tukku muitakin toimia, joilla koronaviruksen leviämistä yritetään estää.

– Kaikki toimihenkilöt ovat paenneet etätöihin, jos niiden tekeminen vain on mahdollista. Vierailut on tietysti kielletty, myös omien toimipisteiden välillä. Laminoituja ohjeistuskylttejä käsien oikeaoppisesta pesemisestä ja yskimisestä on ympäri tehdasta. Käsidesipulloja on kaikkialla, ja siivousta ja desinfiointia on tehostettu. Ruokalassa on siirrytty buffet-tarjonnasta annosteluun. Vain ruoan jakaja koskee ottimiin ja hän ojentaa täyden lautasen ruokailijoille.

– Ulkomailta tulleet ovat jääneet kahden viikon karanteeniin, yhteensä noin 40 henkeä, joukossa pari luottamusmiestäkin. Mielelläni heidän kanssaan tätä taakkaa jakaisin, Kelsey toteaa.

Pääluottamusmies kuvaa, että hänen tietoonsa ei ole tullut kovinkaan paljon ongelmia päivähoidon tai koulujen kanssa. Vanhempi ikäluokka näyttää sen sijaan aiheuttavan huolta, ainakin sosiaalisen median mukaan.

– Yli seitsemänkymppiset ovat käyneet villikoiksi. He eivät tahdo pysyä kotona, siitä tottelemattomuudesta olen kuullut, Kelsey naurahtaa.

”TYÖMARKKINAJÄRJESTÖJEN EHDOTUKSET HYVÄT!”

SAK:n julkaisemat työmarkkinajärjestöjen ehdotukset koronaepidemiasta johtuvien talousongelmien selättämiseksi ovat Kelseyn mielestä hyvät. Pääluottamusmiehen mukaan olisi iso helpotus, jos valtio korvaisi täysimääräisesti viranomaisten päätöksistä johtuvat ansionmenetykset. Korvaus rapsahtaisi työntekijälle, jos työnteko estyy tai alle 12-vuotiaan lapsen koulu tai päiväkoti on suljettu tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi. Ehdotuksen mukaan myös työttömyysturvan omavastuupäivät poistettaisiin.

– Muutenhan tilanne olisi aivan epäreilu esimerkiksi yksinhuoltajia kohtaan, jos he eivät saisi rahaa mistään silloin kun töihin ei pääse.

Ehdotus siitä, että työnantaja velvoitetaan ilmoittamaan koko pakkolomille joutuvan työntekijäjoukon puolesta lomautuksista TE-toimistolle on Kelseyn mielestä myös erittäin tarpeellinen. Se takaisi ja sujuvoittaisi työttömyyskorvausten saamista.

– Vaikka kuinka ohjeistimme ja toitotimme viime lomautusten aikana, että jokaisen pitää itse ilmoittaa TE-toimistoon, ei se mennyt kaikille perille. Olen jo varoittanut Teollisuusliiton työttömyyskassaa tulevasta. Kassa ja meidän palkanlaskenta ovat olleet yhteydessä keskenään ja sopineet, mitä tarvitaan ja miten asiat hoidetaan.

Kelseyn tarkoittamat, viimeisimmät lomautukset olivat pyörineet autotehtaalla eri pituisina vuoden 2019 lopulta tämän vuoden helmikuulle asti.

KUKA ANTAA VASTAUKSET?

– Hirveästi työntekijöillä on kysymyksiä ja minun tilanteeni on mahdoton, kun minulla itsellänikään ei ole niihin vastauksia, Kelsey kuvaa koronatilanteen ja niiden ratkaisuyritysten, liitolta tulevien ohjeistusten tai niiden odottelun aiheuttamaa valtaisaa epävarmuutta.

Pääluottamusmies vannoo pysyvänsä optimistina kaikesta huolimatta.

– Minä uskon, että ne 90 päivän lomautukset riittävät. Eihän voida kouluja tai koko maailmaa pitää kiinni loppumattomiin.

Ajatukset rientävätkin jo koronakriisin jälkeisiin aikoihin. Miten houkutella lomautetut työntekijät varmuudella takaisin, jos kriisi hellittääkin ennusteltua nopeammin?

– Juridisesti työntekijää ei voida velvoittaa tulemaan takaisin töihin kesken määräaikaisen lomautuksen. Jos lomautuslapussa lukee 90 päivää, ennen ei tarvitse tulla.

Helmikuussa loppuneiden lomautusten aikaan joku halusi viettää kaiken mahdollisen ajan perheensä luona, olipa se sitten toisella puolella Suomea tai toisella puolella maapalloa. Joku oli ottanut toisen työn. Joka halusi vain pitää lomaa. Näin Kelsey kuvaa täysin ymmärrettäviä syitä lomautusajan täysimääräisen käyttöön.

Pääluottamusmies kuvaa, että tuotannon nopea ylösajo kriisin jälkeen olisi kuitenkin aivan kaikkien, myös työntekijöiden, etu. Takaisin houkutteluun on löydettävä keinot.

– Tähän asiaan meidän on löydettävä ratkaisu yhdessä työnantajan kanssa. Työtyytyväisyyttä pitää ehdottomasti parantaa, jotta ihmiset haluaisivat tulla meille takaisin töihin.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVA VESA-MATTI VÄÄRÄ