Aktiivimallista tuli työttömyysturvan leikkuri – ”Töitä kyllä olisi, mutta minua ei huolita, koska olen liian vanha”

Työttömyysturvan aktiivimalli on nyt ollut voimassa reilun vuoden. On aika katsoa, mitä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) jo eronnut hallitus oikein tällä muutoksella haki ja sai aikaan.

Laki työttömyysturvan muuttamisesta astui voimaan 1.1. 2018. Sitä oli kuitenkin valmisteltu aktiivisesti jo vuodesta 2016 lähtien. Ammattiliitot kaikista keskusjärjestöistä olivat ilmaisseet vastustuksensa, toiset jyrkästikin. Esimerkiksi Teollisuusliitto väläytti jopa poliittista lakkoa.

Laki hyväksyttiin joulukuun 19. päivänä 2017 hallituspuolueiden äänin 103–90. Kuvaavaa on, että lain ensimmäisen käsittelyn aikana 8.12. vastuuministeri Pirkko Mattila (sin.) istui savusaunassa ja jopa twiittaili sieltä näin:

Ensimmäiset löylyt vuoden 2018 lakkoliikehdinnälle oli näin lyöty. Laajat työtaistelut saivat aikaan sen, että aktiivimallia on pohdittu kahdessakin eri työryhmässä.

Aivan aluksi edes työvoimaviranomaiset eivät tienneet, miten tuli toimia. Vaikeaa on työttömän nytkin tietää, mitä häneltä edellytetään, jottei turvaa leikata. Eikä auta, vaikka tietäisikin. Töitä ei ole, eikä usein palvelujakaan. Aktiivimallista on tullut monelle automaattileikkuri, jota ei voi välttää, vaikka haluaisikin.

Hallituksen perusteluihin tuli kuitenkin arvio, että aktiivimallilla haetaan joko työllisyyden kohenemista tai työttömyysturvan kulujen säästöä.

AKTIIVIMALLI – MIKÄ JA MIKSI?

Idea aktiivimallista tuli – ironista kyllä – STTK:sta. Keskusjärjestön pääekonomi Ralf Sund esitti Martti Hetemäen työllisyystyöryhmässä mallia, jonka mukaan työtön voisi omalla toiminnallaan pyrkiä estämään työttömyyspäivärahansa leikkauksen.

Sitä ennen asiasta oli keskusteltu lähinnä erilaisista kaavamaisista portaittaisista leikkauksista. Pohjoismaista tällainen malli on ollut käytössä pitkään muun muassa Tanskassa. Nykyään myös Tanskassa aktivoidaan ja Suomen mallia sanotaan huonoksi kopioksi Tanskasta.

Suomeen tuli siis käyttöön Tanskasta kopioitu köyhän miehen malli.

Aktiivimalli perustuu ajatukseen, jossa työttömiä pitää tuuppia töihin. Ihmiskuva, johon ajattelu perustuu, on nykyään harhainen. Vallankäyttäjät näkevät, että ihmiset ovat hallintoalamaisia, joiden tärkein tehtävä on totella. Kenenkään mieleen ei tunnu juolahtavan, että voisi sitä käyttää porkkanaakin.

TANSKA KÄYTTÄÄ PORKKANAA TEHOKKAASTI

Tanskaa voisi nimittää työllisyyspolitiikan mallimaaksi. Siellä on onnistuneesti sovellettu tehokasta työllisyyspolitiikkaa vuosikymmenien ajan.

Tanskan työllisyyspolitiikka perustuu kolmeen pääkohtaan: joustaviin työmarkkinoihin, varsin korkeisiin, mutta lyhyisiin työttömyystukiin, sekä laajaan henkilökohtaiseen aktivointiin.

Tanskassa tavoitteena on, että työtön löytäisi töitä kolmessa kuukaudessa. Nykyisin noin neljä viidestä työttömästä työllistyy Tanskassa kolmen kuukauden sisällä, kun Suomessa työttömyyden keskimääräinen kesto on viime vuosina kohonnut lähelle 60 viikkoa.

Viranomaisia pelätään

Tekijä-lehti haki tähän juttuun Teollisuusliiton aluetoimistojen avustuksella aktiivimallin leikkuriin joutuneita työttömiä haastateltavaksi. Mahdollisuus joutua haastatteluun herätti jopa kauhunsekaisia tunteita. Kukaan ei halunnut esiintyä nimellään. Jäi vahva vaikutelma, että Teollisuusliitonkin työttömät pelkäävät joutuvansa viranomaisten vielä ankarampien toimien kohteeksi, jos puhuvat asioistaan julkisesti. Se sanottiin myös suoraan.

KYSYMYS TYÖNHAKIJALLE: PÄÄSETKÖ KYYKKYYN?

Kojekokooja ”Matti”, 59, joutui työttömäksi, kun firma pilkottiin pienempiin osiin ja Matin työt muuttivat muualle.

– Pari vuotta olen ollut työttömänä, sitten putoan viimeiselle rahalle, Matti kertoo.

– Onhan tässä vielä se kunnan työllistämisvelvoite, että löytyykö sieltä jotain, vai löytyykö mitään.

– Aktiivimalliin olen yrittänyt perehtyä, mutta kun ikää on lähempänä kuuttakymmentä, niin on aivan sama perehtyykö vai ei. Töitä ei löydy, Matti kertoo.

Samanlaisia kokemuksia on muillakin ikääntyvillä. Matti on kuitenkin kahden vuoden työttömyysaikana päässyt pariin työhaastatteluun.

– Kerran pääsin jopa käymään työpaikalla. Siellä oli työhönotossa nuori sälli, joka oli vähän pihalla asioista itsekin. Yhtäkkiä hän kysyi minulta, pääsenkö kyykkyyn. Olin vähän hämilläni, että miten tämä nyt liittyy työpaikkahaastatteluun. Oli aika outo veto häneltä.

– Olen urheillut koko ikäni, että vähän se hämmästytti, Matti kuvailee.

”OLET LIIAN VANHA”

Työttömyytensä alkuaikoina Matti ei uskonut, etteikö töitä löytyisi. Miehen optimistisuutta kuvaa, että lukemattomien hakemusten lisäksi hän kiersi ovelta ovelle töitä kysymässä.

– Sain vastauksia useammastakin paikasta joko toimitusjohtajalta tai tehdaspäälliköltä, että olitpa mimmonen ammattimies tahansa, töitä et saa. Olet liian vanha.

– Totesin, että onhan se hyvä, että joku uskaltaa sanoa sen suoraankin. Yleensä kukaan ei sano ääneen, vaan puhuu jostain muusta.

Mutta entä aktiivimallin 18 tuntia? Varmaan löytyy helposti pätkiä?

– Kertaakaan en ole saanut tehtyä töitä aktiivimallin mukaisesti. Hakemuksia olen kyllä laittanut, Matti sanoo.

Kursseillekaan Matti ei ole mennyt. Ei ole oikeata kurssia.

– Tuntuu tyhmältä lähteä täyttämään jotain cv:tä, kun on niitä monta vuotta tehnyt jo. Se on ihan kuin hakkaisi päätään seinään.

”MULLA ON IHAN SAIRAAN HYVÄT PAPERIT”

”Jorma”, 53, on raskaskoneasentaja. Mies korjaa koneet lumikelkasta kaivinkoneeseen. On huippuammattilainen. Työttömäksi hän joutui kesken sairausloman. Olkapää leikattiin, ja määräaikaista työsuhdetta ei uusittu. Silti hänelle napsahti kuukauden karenssi, vaikkei hän sairauslomansa aikana ollut varsinaisesti työtön.

– Paskaduuneja on ollut. Ihmeellisen huonoja firmoja. Kerran illalla kymmenen aikaan tulin työkeikalta. Hallilla istunut johtaja sanoi, että sanon sut irti, unohdin sanoa aiemmin, Jorma kertailee uransa vaiheita.

– Alani töitä kyllä olisi, mutta minua ei huolita, koska olen liian vanha.

Mutta ei Jorma ole luovuttanut.

– 67 paikkaan on hakemukset ja luulen, että saan vielä töitä. Ja jos en, mulla on pakettiauto, niin pistän oman firman pystyyn.

Jormakin on yrittänyt toteuttaa aktiivimallia.

– Olen yrittänyt aktiivisuutta repiä kasaan, mutta en minä niille kursseille lähde. Ei niistä ole mitään hyötyä.

– CV:n täyttökursseille! Kuka perkele sinne menee, kun mulla erittäin hyvä CV jo nyt ja sairaan hyvät paperit, Jorma puhisee.

– Ketään työnantajaa ei kiinnosta ottaa ketään töihin 18 tunniksi.

– Se on todella tyhmää tuollainen. Olisikin todellisia kursseja, joissa oppisi omalta alalta jotain uutta. Uuteen tekniikkaan haluaisin perehtyä paremmin, Jorma sanoo.

 

TOIMI NÄIN, ET MENETÄ RAHAA

Työttömyysetuuden maksajat eli Kela tai oma työttömyyskassasi seuraavat työmarkkinatukea tai perus-/ansiopäivärahaa koskevassa hakemuksessa antamiesi tietojen perusteella sitä, täyttyvätkö aktiivimallin ehdot kohdallasi.

Säilyttääksesi työttömyysetuuden ennallaan työttömän työnhakijan on 65 päivän tarkastelujakson aikana tehtävä 18 tuntia palkkatyötä ja saatava siitä työehtosopimuksen mukaista palkkaa.

Jos olet yrittäjä, on sinun ansaittava yritystoiminnassa yhteensä vähintään 241 euroa.

Jos pätkähommia ei löydy, on oltava viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävässä palvelussa tai sitten opiskeltava viisi päivää TE-toimiston kanssa erikseen sovittuja opintoja. Myös sivutoimiset ja lyhytkestoiset opinnot kelpaavat.

Kaikki nuo mallit ovat joko tai. Jokainen on tehtävä 65 päivän aikana, eikä niitä voi sekoittaa keskenään.

Huhtikuun alusta lukien myös kuntien, ammattiliittojen ja tiettyjen yhdistysten järjestämät työllistymistä edistävät palvelut kerryttävät aktiivisuutta.

YHÄ USEAMMAN ETUUS ALENEE

Tuoreimmat luvut Kelasta ja Finanssivalvonnasta paljastavat, että yhä useampi työtön saa työttömyysetuuttaan alennettuna. Kun aktiivimallin vuoksi alennettua työttömyysetuutta sai huhti–kesäkuussa yhteensä noin 151 000 henkilöä, heinä–syyskuun tarkastelujaksolla alennettua etuutta sai yhteensä noin 158 000 työtöntä.

Tämä tarkoittaa, että alennettua etuutta saa nyt liki 40 prosenttia työttömyysetuuden saajista verrattuna huhti-kesäkuun 36 prosenttiin.

Aktiivimalli on alentanut erityisesti iäkkäiden työttömien etuuksien tasoa. Alennetun etuuden saaminen on sitä yleisempää, mitä vanhemmasta ikäluokasta on kyse.

 

MIKÄ AKTIIVIMALLI?

Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömän on 65 työttömyysetuuden maksupäivän tarkastelujakson aikana täytettävä niin sanottu aktiivisuusedellytys, jotta etuutta maksetaan täysimääräisenä myös tarkastelujaksoa seuraavat 65 maksupäivää (noin kolme kuukautta). Mikäli aktiivisuusedellytys ei täyty, työttömyysetuus pienenee seuraavan tarkastelujakson ajaksi 4,65 prosenttia. Leikkaus vastaa yhtä omavastuupäivää kuukaudessa. Aktiivimalli koskee suurinta osaa työnhakijoista, myös nk. eläkeputkessa olevia. Aktiivimalli ei koske työnhakijaa, joka saa työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä etuutta, työskentelee omais- tai perhehoitajana tai on hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja odottaa päätöstä.

Lähde: TEM

 

TEKSTI JUHANI ARO
KUVITUS TUOMAS IKONEN

 

Aktiivimalli sai tylyn tuomion Teollisuusliiton kyselyssä

Aktiivimalli ei työllistä pysyvästi, vaan lyhyiden työkeikkojen ja osa-aikaisten töiden tekeminen pikemminkin sopeuttaa silppu- ja pätkätyöhön, kertoo Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila jäsenten kokemuksista. Teollisuusliiton aktiivimallikyselyyn vastasi yli 2 700 liiton työtöntä jäsentä.

– Haurastetuilla työmarkkinoilla on tarjolla juuri tällaisia prekaaritöitä. Ja tätä tuottaa tässä maassa viime vuosina harjoitettu työ- ja yhteiskuntapolitiikka, summaa kyselyn tuloksia Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila.

– Kun pääministeri Juha Sipilä sanoo, että kokoaikainen ja vakituinen työsuhde ei ole se tyypillinen työsuhde, ja että globaali silpputyö ja pienipalkkainen työ tulevat lisääntymään, kyse on juuri tästä, Anttila selventää.

Tänä vuonna työttömänä olleet Teollisuusliiton jäsenet ovat kokeneet mallin alentavana, stressaavana ja ahdistavana. Malli ei todellakaan saa kehuja niiltä 2 704 työttömänä olleelta liiton jäseneltä, jotka vastasivat Teollisuuden työttömyyskassan ja tutkimusyksikön lokakuussa 2018 tekemään kyselyyn.

– Vastaajien mukaan aktiivisuusehdot täyttävät työt on löydetty suhteilla tai omin voimin. TE-toimistosta ei näytä heille olevan muuta apua kuin koulutuksen ja kurssituksen tarjoamisessa, Anttila sanoo.

VAIN KOLMANNES TÄYTTI AINA AKTIIVISUUSEHDOT

Aktiivimallin toimivuutta koskevan tutkimuksen mukaan osa työttömistä tuntee arvonsa työmarkkinoilla ja saa tehdä oman ammattitaitonsa tai osaamisensa mukaista työtä (työtä tehneistä 60 %). Monet taas ovat omaksuneet joustavan asenteen, jossa työt ja työttömyysjaksot vaihtelevat. Tällöin otetaan vastaan mitä tahansa työtä (työtä tehneistä 40 %).

Kaikilla aktiivisuusjaksoilla ehdot oli täyttänyt kolmannes (34 %) ja ei yhdelläkään aktiivisuusjaksolla toinen kolmannes (34 %). Joillakin jaksoilla ehdot täyttäneitä oli kuudesosa (17 %). Loput eivät osanneet sanoa, koska aktiivisuusjakso oli kesken tai muusta syystä eivät halunneet kertoa.

Työttömyys ja aktiivimallin ehtojen täyttäminen tuottavat erityyppisiä selviytymiskeinoja, joiden avulla työttömänä olevat yrittävät paitsi selvitä arjestaan myös säilyttää itsekunnioituksensa. Näitä keinoja ovat optimointi, sinnittely, vastarinta ja periksi antaminen. Anttilan mukaan työttömäksi joutuneilla voi olla samanaikaisesti käytössään kaikki näistä keinoista riippuen työttömyyden kestosta ja aktivointijaksojen määrästä.

– Jotenkinhan sitä yritetään selvitä. Viime kädessä oma asennoituminen ja aktiivisuusehtojen täyttäminen määrittävät, mikä näistä keinoista on vallitsevin. Työtön työnhakija voi olla erittäin itsetuntoinen tai kovinkin joustava, Anttila toteaa.

EHTOJEN TÄYTTÄMINEN TUOTTAA OPTIMOINTIA JA SINNITTELYÄ

Optimointi tarkoittaa sitä, että itsetuntoiset työttömät työnhakijat harkitsevat, mikä heille itselleen on parhaaksi. Tällöin haetaan ja tehdään omaa ammattikoulutusta tai työkokemusta vastaavaa työtä. Lisäksi osallistutaan koulutuksiin, etenkin jos niistä on apua työllistymiseen.

Anttilan mukaan optimointi tarkoittaa sitä, että tätä keinoa käyttävät osaavat suunnitella, mikä on itselle tuloksekasta.

– Työtä tehdään yleensä enemmän kuin minimimäärä. Monet tekevätkin pysyvää osa-aikatyötä tai kausiluonteista työtä. Koska työtä on tarjolla epäsäännöllisemmin, on toimeentulo epävarmaa. He osaavat laskea, sillä esimerkiksi kaksi viikkoa ja yhden päivän mittainen työsuhde katkaisee aktiivisuusjakson, Anttila kuvailee.

Toinen selviytymiskeino on sinnittely. Tällöin työttömänä oleva työskentelee tai on koulutuksessa vain sen verran, jotta työllistymisehto täyttyy. Anttilan mukaan pitkälti tarjonta määrää, mitä tehdään, joten otetaan vastaan mitä tahansa työtä.

Sinnittely teettää lyhyttä pätkää, joten kyse on toistuvaistyöttömyydestä. Työmäärät vaihtelevat selvästi säännöllisestä osa-aikatyöstä muutamien päivien täysimittaiseen työpäivään. Tehdään keikkaa kyläkaupan kassalla tai puunkorjuuta, ei siis omaa ammattitaitoa tai koulutusta vastaavaa työtä.

VASTARINTA JA PERIKSI ANTAMINEN LEIKKAAVAT TUKIA

”Olen ollu tosi aktiivisesti työtön.” (mies, yli 65 vuotta)

”Ei mitään hyötyä!” (nainen, 45–54 vuotta)

”Työttömien aliarvostamista ihmisenä. Turhaa kiusaa ja paperisotaa.” (mies, 45–54 vuotta)

”Rajua kyykyttämistä koko paska!” (mies, 45–54 vuotta)

Noin kymmenesosa työttömistä kertoo, ettei ole yrittänyt täyttää aktiivisuusehtoja, joten ne eivät täyty. Tällainen aktiivinen passiivisuus on vastarintaa, joka kohdistuu suoraan aktiivisuusmallin luonteeseen. Aktiivimallin koetaan olevan alentava, joten itsekunnioituksen säilyttäminen on mahdollista vain vastahangalla.

– Tällöin ei hetkauta päivärahan alentaminen, kun ollaan oltu pitkään työttömänä. Vastarinta on oman arvon kysymys eli pitkälti periaatteellinen asia, toteaa Anttila.

Periksi antaminen on tietynlaista joustavuutta, jos aktiivinen passiivisuus taas on vastarintaa. Osa työttömistä ei kovalla hakemisellakaan löydä aina sopivaa työtä, jotta aktiivimallin työllistymisehdot aktiivisuuskausilla täyttyisivät.

Se turhauttaa ja lannistaa. Heidän työttömyyskorvauksiaan leikataan, vaikka yritystä on ollut. Tämä koetaan rankaisuna, koska työn saaminen on vaikeaa. Periksi antamiseen johtavat usein sellaiset tekijät, jotka hankaloittavat työn saantia.

– Näitä ovat etenkin yli 55 vuoden ikä, alueelliset erot ja paikkakunnan koko sekä maaseudulla asuminen. Lisäksi vaikuttaa myös ulkomaalaistausta, Anttila kertoo.

Yleisimpiä kyselyyn vastanneiden jäsenten mielipiteitä aktiivimallista.

POIMINTOJA JÄSENTEN VASTAUKSISTA

”Ainakin näin pienellä paikkakunnalla on todella haastavaa saada mitään armopaikkaa tehdä näitä aktiivitunteja… mutta vituttaahan se tälläset ihmisroskat maata pilaamassa. Ei toimi aktiivimalli alle 30 000 hengen paikkakunnilla saatana.”

”Heikomman sortaminen ja kyykytys ollut hyväosaisten tapa.”

”Nykypäättäjät eivät tätä tunnu ymmärtävän ihmisroska-nimityksineen.”

”Joutavaa. 50-vuotiaan mahdotonta työllistyä tällä alueella.”

”Meidän näin pitkään työssä olleiden ammattitaito on viime vuosituhannelta. Se oma työ on hoidettu räätälöidyllä kokemuksella ja hyvin, mutta kun ukko on yli 60, hänet lomautetaan ja sitten irtisanotaan – meille useammalle kävi näin. Sitten ollaankin roskasakkia, jota on aktivoitava ja nöyryytettävä… ja siirrymme loppuiäksemme pienelle eläkkeelle, koska ne eläkekertymävuodet jäivät kokematta, eikä taatusti omasta syystämme. Kiroilemaan en viitsi ruveta, koska se ei auta, mutta tunnen oloni sekä petetyksi että helpottuneeksi, kun tuo pelleily osaltani on ohi.”

AKTIIVISUUSEHTOJEN TÄYTTYMINEN

  • Vuonna 2018 koetun työttömyyden pituus oli vastaajilla keskimäärin noin 6 kuukautta ja 2 viikkoa.
  • Aktiivisuusjakso on aina 65 päivää, ja se katkeaa, jos työtä tehdään yhtämittaisesti yli kaksi viikkoa.
  • Aktiivisuusjaksojen määrä vaihteli: ensimmäinen, toinen tai kolmas jakso oli meneillään noin neljäsosalla vastanneista ja kymmenesosalla neljäs jakso. Lisäksi viidesosa ei tiennyt, monesko jakso jo oli meneillään.
  • Työtä tekemällä on aktiivisuusjaksojen ehdot täyttänyt puolet vastanneista. Heistä selvä enemmistö (74 %) työskenteli enemmän kuin aktiivisuusehto edellytti (18 tuntia kolmessa kuukaudessa) ja kuudennes (16 %) teki työtä enintään 18 tuntia.
  • Koska aktiivisuusjaksoja on ollut useampia, työnteon sijaan tai ohella reilu kolmannes (38 %) osallistui valmennukseen ja kokeiluun ja koulutukseen.
  • Yrittäjyys oli tarjonnut työtä vain muutamalle (2 %), ja tällöinkin kyse oli lähinnä metsä- ja maataloustöistä omalla tilalla.

NÄIN KYSELY TEHTIIN

Kyselyn kohteena olivat Teollisuuden työttömyyskassan jäsenet, jotka olivat aktiivimallin piirissä tammi–elokuun 2018 aikana. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä lokakuussa 2018, ja se lähetettiin 13 500:lle työttömänä olleelle jäsenelle, joiden sähköpostiosoite oli Teollisuusliiton tiedossa.

Vastauksia saatiin 2 704 työttömänä olleelta. Vastaajista miehiä oli 64 prosenttia ja naisia 36 prosenttia. Vastaajien keski-ikää 52 vuoteen nosti se, että erityisen aktiivisia olivat 55–64-vuotiaat, joiden osuus oli puolet. Sen sijaan nuorten alle 35-vuotiaiden vastaajien kohdalla on selvä kato.

Lähes puolet vastaajista oli suorittanut ammatillisen perustutkinnon (44 %), viidennes oli perus- tai kansakoulun käyneitä (21 %) ja viidennes ammattitutkinnon suorittaneita (18 %).

Vastausprosentti oli tyydyttävä, 20 prosenttia. Vastausaktiivisuuteen vaikutti osaltaan se, että monet kyselyn saaneet eivät juuri kyselyhetkellä olleet työttöminä työnhakijoina. Vastaushetkellä työssä oli kolmasosa (32 %), työttömänä työnhakijoina enemmistö (67 %, joista lisäpäivillä 8 %) ja lomautettuja jonkin verran (1,6 %).

TUOTANTO TEKIJÄN JA TEOLLISUUSLIITON TUTKIMUSYKSIKÖN TYÖRYHMÄ