Monta hyvää syytä äänestää

Kun kansalaisia kannustetaan äänestämään vaaleissa, nousevat melko usein esiin teemat äänestämisestä oikeutena tai velvollisuutena. Niille molemmille on perustelunsa.

Äänioikeus on demokratian kulmakivi, mutta itsestäänselvyys se ei ole, minkä vilkaisu muun maailman tapahtumiin osoittaa. Demokratia toimii sitä vankemmalla perustalla, mitä useampi ihminen äänensä vaaleissa antaa. Juuri tässä mielessä äänestäminen voidaan nähdä myös velvollisuutena osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen ja demokratian ylläpitämiseen.

Edellä kuvatut oikeuksien ja velvollisuuksien tärkeiksi koetut teemat voivat tuntua periaatteellisuudessaan etäisiltä ja irti omasta arjesta olevilta asioilta. Ne eivät avaa kytköstä äänestämisen ja oman tai läheisten hyvinvoinnin välillä. Mutta juuri siitä vaaleissa on kysymys. Niissä ratkaistaan kuka saa käyttää poliittista päätösvaltaa siitä, miten omaan elämään vaikuttavat asiat yhteiskunnassa järjestetään.

Äänestämisen ja ihmisten arjen välinen yhteys on kuntavaaleissa erityisen suoraviivainen. Kunnissa päätetään peruspalvelujen ja niiden järjestämiseen osoitettavien resurssien rinnalla monista muista arjen sujuvuuteen vaikuttavista asioista. Esimerkkejä edellisistä ovat päiväkodit, koulut, terveydenhoito, perheiden ja vanhusten palvelut, sivistys, vapaa-aika, asuin- ja muu rakentaminen, tieverkosto, vireän yritystoiminnan mahdollistaminen, työllisyys ja verotus. Ei ole mitenkään yhdentekevää, mihin tärkeysjärjestykseen kuntien tehtäväkenttään kuuluvat asiat laitetaan ja millä periaatteellisilla linjauksilla ja painoarvoilla niitä hoidetaan.

Väite, jonka mukaan äänestäminen on turhaa, koska sillä ei ole mitään vaikutusta, on todellisuudelle vieras. Äänestämättä jättäminen nimittäin vaikuttaa vaalien lopputulokseen siinä missä äänestäminenkin; se tarkoittaa avoimen valtakirjan antamista ja päätösvallan ojentamista niille, jotka äänestävät. Tämä on ongelmallinen asetelma.

Vaaleissa äänensä käyttävien ihmisten elämäntilanteisiin, henkilöhistorioihin ja tulevaisuuden näkymiin sidotut tarpeet, tavoitteet sekä ajatukset asioiden tärkeysjärjestyksestä, palveluiden tuottamisesta ja rahoituksesta voivat olla kovinkin erilaiset kuin äänestämättä jättäneiden ihmisten. Tähän viittaa esimerkiksi tieto siitä, että hyvin toimeentulevat äänestävät aktiivisemmin kuin heikommin toimeentulevat. Toisaalta yksityisen sektorin työntekijät ovat koko palkansaajakunnan suhteelliseen osuuteensa verrattuna kunnanvaltuustoissa aliedustettu ryhmä samalla kun julkisella sektorilla työskentelevät ja yrittäjät ovat yliedustettu ryhmä.

Tehokkain tapa vaikuttaa on äänestää vaaleissa ja tuoda mielipiteensä päättäjien tietoon myös vaalien välillä. Jos missä, niin vaaleissa, itsekkyys on perusteltu ilmiö. Anna äänesi kuulua.

Petteri Raito

PETTERI RAITO
Päätoimittaja

12.5.2021

Turja Lehtonen: Mistä kunnissa päätetään?

Otsikon kysymys on viime aikoina ollut useasti mielessäni, kun olen seurannut poliittista keskustelua kuntavaalien tiimoilta. Vaaliviestinnässä painottuvat usein valtakunnalliset ja kansainväliset kysymykset paikallisten asioiden sijaan. Julkinen keskustelu on suorastaan sakeana kommentteja vaikkapa EU:n tukipaketista ja sen kohdentamisesta. Samoin poliittisia toimijoita näyttää keskusteluttavan kovasti vaikkapa polttoaineen hinta tai maahanmuuttokysymykset. En yhtään ihmettele, että kansalaiset hämmästelevät, onko kysymys tarkoitushakuisesta sumutuksesta, vai mihin tämä hämmentäminen liittyy?

Vaalitutkimusten mukaan aktiivisimmin äänestävät ne, joilla on korkein koulutus- ja ansiotaso. Vastaavasti SAK:lainen palkansaajaväki käyttää (kokonaisuutena tarkasteltuna) ääntään vaaleissa jopa 10 prosenttia muita suomalaisia vähemmän.

Olen hyvin huolissani siitä, että palkansaajaväestö ei käytä äänioikeuttaan siinä määrin, kuin se voisi ja sen pitäisi. Selvää nimittäin on, että päätökset tullaan kunnissa joka tapauksessa tekemään myös seuraavalla valtuustokaudella. Äänestämättä jättämällä oikeus päättää itseään koskevista asioista annetaan muille.

On päivänselvää, että valtuustoihin tarvitaan entistä enemmän palkansaajan arkea ja asioita ymmärtäviä ihmisiä.

Ehkä tässä on hyvä pysähtyä hieman pohtimaan, mistä kuntavaaleissa on kysymys ja mistä asioista kunnissa päätetään?

Kunnissa päätetään hyvin konkreettisista kaikkiin kuntalaisin vaikuttavista asioista, kuten vaikkapa koulutus- ja sivistyspalveluista, maankäytöstä ja kaavoituksesta tai elinkeinopolitiikasta. On päivänselvää, että valtuustoihin tarvitaan entistä enemmän palkansaajan arkea ja asioita ymmärtäviä ihmisiä. On myös syytä muistaa, että palkansaajat käyttävät runsaasti kuntien palveluja. Tätäkin silmällä pitäen niistä päättämässä pitää olla palkansaajien arkea tuntevia ihmisiä.

Kuntapolitiikka ei ole avaruusfysiikkaa, vaan kovaa puurtamista esimerkiksi lautakunnissa, joissa asioita valmistellaan kunnanhallituksiin ja -valtuustoihin. Kuntavaaleissa ratkaistaan jokaisen kuntalaisen saamat palvelut sekä niiden laatu ja määrä. Kyse on demokratian mahdollisimman korkeasta toteutumisesta.

Pidetään huoli siitä, että äänemme kuuluu ja näkyy tulevaisuuden rakentamisessa. Ole sinäkin vaikuttamassa kuntasi sujuvan arjen rakentamiseen – käytä sinäkin äänioikeuttasi ensi kesäkuun 13. päivänä järjestettävissä vaaleissa. Käytä se viisaasti punniten, ketkä ja minkä puolueiden listoilta palkansaajaa parhaiten edustavat ehdokkaat löytyvät. Ei ole lainkaan se ja sama ketä äänestää. Vaaleissa riittää populisteja. Todellisia yhteistyöntekijöitä ja eteenpäin katsojia on vähemmän.

TURJA LEHTONEN
Teollisuusliiton 1. varapuheenjohtaja

KUVA KITI HAILA