Tulevaisuusseminaari: ”Omistajalla on väliä”

Teollisuuden tulevaisuus Suomessa -seminaari pidettiin liittokokouksen lomassa. Seminaarin avannut Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander painotti avauspuheenvuorossaan omistuspohjan merkitystä.

Ilmarisen mukaan aiemmin omistuspohjaa ei ehkä pidetty maan etujen kannalta niin merkityksellisenä. Nyt valtiot, alueet ja kaupungit kilpailevat yritysten sijoittumisesta.

– Ruotsi ja Saksa esimerkkejä maista, joissa keskeisen teollisuuden omistus on pidetty aika hyvin omissa käsissä.

– Kun katson maailmaa, yritykset muuttuvat yhä suuremmiksi, esimerkkinä Rautaruukki ja SSAB. Kun yrityksiä on yhä vähemmin, sitä tärkeämpää on, missä yritykset pitävät päämajaansa. Yrityksen sijoittumisella alkaa olla strategista merkitystä.

Suomen tulevaisuuden menestyksen avaimiin Kiander luki nämä seuraavat edellytykset:

– Teollisuuden on pysyttävä uudistushaluisena ja keskeisen omistuksen on pysyttävä täällä Suomessa.

Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen liputti seminaarissa sopimisen yhteiskunnan puolesta.

– Emme ole ajamassa alas suomalaista TES-järjestelmää, Inkeroinen vakuutti.

Inkeroinen kuvaili tyytyväisenä, että Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto pitivät viimeisimmät työehtosopimusneuvottelunsa salansa peräti kolme kuukautta pukahtamatta tavoitteista tai vaikeuksista kenellekään ulkopuolisille. Solmitun työehtosopimuksen mieluisimpana puolena hän piti pekkaspäiviin kajoamista.

– Erityisen arvokkaana pidän mahdollisuutta muuttaa Pekkasia palkallisiksi työajoiksi. Osaajista alkaa olla pulaa, Inkeroinen perusteli.

Teknologiateollisuudelle on Inkeroisen mukaan hyvä uusi avaus myös se, että liitot yrittävät auttaa työpaikkatason ongelmien laukaisemisessa.

– Toimitusvarmuus on tärkeä kilpailutekijä kansainvälisillä markkinoilla. Tulemme liittoina yhdessä apuun ennen kuin sukset menevät ristiin työpaikoilla.

Puheenjohtaja Heli Puura TEAM Teollisuusalojen ammattiliitosta iloitsi vilpittömästi tästä Teknologiateollisuuden sopimisen ja neuvottelemisen viestistä.

– Teknologiateollisuus haluaa edelleen solmia työehtosopimuksia ja tukea luottamusmiesjärjestelmää. Tämä on meille äärimmäisen tärkeää, Puura totesi.

Puura muistutti siitä, miten karvaita kokemuksia on saatu, kun hallitus on ryhtynyt sohlaamaan työmarkkinoilla.

– Työmarkkinaosapuolten kannattaa sopia asiat itse, Puura alleviivasi.

Helppoa ei sopiminen ja neuvottelu ole, varsinkaan paikallisella tasolla. Paikallista sopimista on kehitettävä Puuran mielestä hartiavoimin.

– Työpaikoilla on kehitettävä aidosti tasavertaista sopimista. Nyt on näytön paikka.

– Sopiminen on hoidettava niin, että sekä duunari että yritysedustaja voivat todeta kummankin voittaneen. Meillä liitoissa mutta myös työpaikoilla on tehtävä tämän eteen paljon töitä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI   KUVA JYRKI LUUKKONEN

Elinkeinoministeri Mika Lintilä: Työnantajat ja työntekijät yhdessä luomaan tekoälystrategiaa

Suomen tulee panostaa innovaatioihin ja tuotekehitykseen neljä prosenttia kansantuotteesta, ehdottaa Teollisuusliiton liittokokouksessa puhunut elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Lintilä pitää hyvänä uutisena, että pitkän hiljaiselon jälkeen robotiikka- ja laiteinvestoinnit ovat lähteneet Suomessa nousuun, ja Suomi pääsee kuromaan kiinni kilpailijamaihin vuosiksi venynyttä takamatkaa.

– Julkiset ja yksityiset tuotekehitys- ja innovaatiopanostukset ovat kasvu-uralla. Toivon, että molempien sektorien panostuksia voitaisiin kasvattaa niin, että ne panostavat yhdessä neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 20130 mennessä.

Lintilä ennustaa, että tekoälyn ja lisääntyvän robotiikan vaikutus tuottavuuteen ja työelämään tulee olemaan erittäin merkittävä.

– Haluan, että suomalaiset yritykset niin teollisuudessa kuin palveluissa uudistavat toimintaansa soveltamalla robotiikkaa ja tekoälyä. Meillä on tähän kansainvälisesti vertailtuna hyvät edellytykset.

– Tekoälyn ja robotiikan laaja käyttöönotto ja korkea osaaminen mahdollistavat sen, että voimme ylläpitää ja kehittää teollista työtä myös korkean kustannustason maassa.

PALKANSAAJAT JA TYÖNANTAJAT SAMAAN PÖYTÄÄN

Tekoäly-Suomen luomisessa tarvitaan Lintilän mielestä vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten välillä.

– Mielestäni toimialoilla olisi perusteltua käydä vuoropuhelua työnantajien ja palkansaajien kesken, siitä kuinka digitalisaatio ja tekoäly vaikuttavat alan tulevaisuuden näkymiin ja kuinka muutokseen voidaan varautua ennakoiden.

– Lisäksi osapuolten olisi mahdollista keskustella myös laajemmin tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisestä, joilla alan kasvua ja pärjäämistä parannetaan.

– Tämä voitaisiin kytkeä jo käynnissä oleviin hankkeisiin liitto- ja yritystasolla. Vuoropuhelun tuloksia voitaisiin hyödyntää myös politiikkalinjausten valmistelussa, Lintilä ehdottaa.

VALTIO LUOMAAN TALOUDELLISTA AKTIVITEETTIA

Lintilä linjasi puheessaan valtion uutta omistajapolitiikkaa. Ensi vuoden alussa toimintansa käynnistävä kehitysyhtiö Vake antaa hänen mukaansa uusia mahdollisuuksia elinkeinopolitiikkaan.

– Vakeen siirretään valtion omistuksessa olevia yhtiöitä, joissa valtiolla on finanssi-intressi. Toisen kokonaisuuden muodostaa tavoitteellinen uuden luominen. Toteutunut esimerkit uuden luomisesta on valtion investointi alustatalouteen eli sote-digiyhtiön perustaminen. Tavoitteena on muun muassa uuden taloudellisen aktiviteetin synnyttäminen Suomessa. Käytämme valtiota omistajana tilanteessa, joissa markkinaratkaisu ei ole viisas.

Lintilä kertoi aikovansa ensi vuoden alussa kutsua valtion määräysvallassa olevien yhtiöiden henkilöstön edustajat keskustelemaan siitä, mitä ajatuksia ja odotuksia heillä on valtion omistajapolitiikasta.

TEOLLISUUSLIITTO PERUSTETTIIN MURROSKOHTAAN

Lintilä vertasi Teollisuusliiton perustamista ammattiyhdistysliikkeen alkuaikaan. 1800-luvun teollistuvassa Suomessa ja nykyajassa on jotakin samaa.

– Suomen siirtyminen teollisuusyhteiskunnaksi oli aluillaan silloin, kun työntekijät alkoivat järjestäytyä. Teollisuusliitto on perustettu vastaavassa yhteiskunnallisessa murroskohdassa. Teollisuusliiton perustaminen tuo vahvan toimijan työmarkkinoille.

Lintilä halusi toivottaa Teollisuusliitolle tuloksekasta taivalta työmarkkinaosapuolena rakentamassa suomalaista hyvinvointia.

– Vastuullisuus näkyy jo alkaneella työmarkkinakierroksella.

TEKSTI JARI ISOKORPI   KUVAT JYRKI LUUKKONEN

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja elinkeinoministeri Mika Lintilä keskustelivat Teollisuusliiton ylimääräisen liittokokouksen yhteydessä järjestetyn tulevaisuusseminaarin aikana.

SAK:n Jarkko Eloranta: Ilmapiirin koventuminen ajaa työntekijöitä suurliittoihin

Työnantajien muuttunut toimintatapa ja yhteiskunnan ilmapiirin koventuminen ajaa työntekijöitä perustamaan suuria ja vahvoja liittokokonaisuuksia, arvioi Teollisuusliiton liittokokouksessa puhunut SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

– Puuliiton ja TEAMin sulautuessa Teollisuusliittoon on historiallinen suurliitto valmis. Minulla on vahva usko, että SAK-laisessa liittokentässä liike kohti suurempia liittokokonaisuuksia jatkuu. Siihen meitä ajavat niin työnantajien muuttunut toimintatapa kuin yleisesti yhteiskunnallisen ilmapiirin koventuminen. Suuremmat ja sitä kautta voimakkaammat liitot ovat vastausta tähän kehitykseen.

Pelkkä suuruus ei Elorannan mielestä kuitenkaan riitä.

– Myös sisällöllisesti ja toimintatavoiltaan liittojen pitää kehittyä.
Hänen mukaansa ammattiyhdistysliikkeen perustaa, solidaarisuutta ja yhteistä tekemistä, ei pidä kuitenkaan unohtaa.

YHTEENKUULUVUUTTA VAHVISTETTAVA

Keskeiseksi haasteeksi Eloranta nostaa ammattiyhdistysliikkeen yhteishengen.

– Yksi haasteellisimmista asioista meillä ay-liikkeessä on pitää huolta keskinäisestä solidaarisuudestamme. Siitä ettei liittojen ja alojen välille synny tarpeettoman syviä kuiluja, ei laadullisissa asioissa, eikä palkka- ja ansiokehityksessä.

Parhaillaan on käynnissä SAK:n palkkapoliittisen ohjelman valmistelu.

– Sitä ollaan parhaillaan tekemässä hyvässä yhteistyössä jäsenliittojen kanssa. Tämän ohjelman lisäksi tarvitsemme myös paljon muita toimia keskinäisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi.

Paikallisen sopimisen lisääntyminen uhkaa Elorannan mukaan pahimmillaan viedä liittoja ja aloja erilleen toisistaan. Tämä johtuu muun muassa siitä, että eri aloilla on erilaisia rakenteita, kulttuureita ja osaamista.

Elorannan mielestä paikallisen sopimista pitää edistää niin, että luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia parannetaan.

KIKY HANKALOITTAA NEUVOTTELUJA

Eloranta mainitsee kilpailukykysopimuksien toimivan vientiteollisuuden näkökulmasta toivotulla tavalla.

– Myönteisestä kehityksestä huolimatta monet kikyn toimenpiteet muun muassa maksunsiirrot työntekijöiltä työnantajille, työaikapidennykset, puhumattakaan julkisen sektorin lomarahan leikkauksista ovat omiaan hankaloittamaan käynnissä olevaa tes-kierrosta.

Hän arvelee, että teollisuuden kahden vuoden reilun kolmen prosentin korotus antaa neuvotteluille hyvän lähtökohdan.

– Tulokset ovat olleet vähintään kohtuullisia. Ratkaisuissa palkansaajan ostovoiman on laskettu paranevan ja kilpailukyvyn suhteessa kilpailijamaihin paranevan. Lisäksi tehdyt ratkaisut tukevat työllisyyttä ja kohentavat julkista taloutta.

– On kuitenkin hyvä huomata, että nyt mennään aitoa liittokierrosta, jossa jokainen sopimusala neuvottelee omat palkka- ja työehtonsa itsenäisesti.

TEKSTI JARI ISOKORPI   KUVA JYRKI LUUKKONEN

IndustriALLin pääsihteeri: ”Sätkynukkejen mukaan heikot työehdot kasvattavat kilpailukykyä”

Tämä on hetki, jolloin oikeistolaiset hallitukset eri maissa uhkaavat työntekijöiden oikeuksia: 117 maassa työlainsäädäntöä on heikennetty, teollisuustyöntekijöiden maailmanliitto IndustriALL Global Unionin pääsihteeri Valter Sanches sanoo.

– Esimerkiksi kotimaassani Brasiliassa nollasopimukset tehtiin mahdollisiksi.

– Kehittyvien maiden hallituksissa nähdään maailmanlaajuisesti jopa suoranaista nukketeatteria. Nämä sätkynuket ajattelevat, että kilpailukyky kasvaa, kun työntekijöiden työehdot ovat heikoimmat mahdolliset.

– Puhun 50 miljoonan ihmisen voimalla, pääsihteeri Sanches täsmentää.

IndustriALL Global Unionin pääsihteeri Valter Sanches puhui Teollisuusliiton ylimääräisessä liittokokouksessa Tampereella tiistaina 28. marraskuuta.

IndustriALL Global Union on vuonna 2012 Kööpenhaminassa perustettu teollisuustyöntekijöiden maailmanliitto. Se edustaa yli 50 miljonaa teollisuustyöntekijää 141 maassa. Teollisuusliitto on sen jäsen.

TEKSTI MIRA TENHUNEN   KUVAT JYRKI LUUKKONEN JA KITI HAILA

Kehittyvien maiden hallituksissa nähdään maailmanlaajuisesti jopa suoranaista nukketeatteria, IndustriALL Global Unionin pääsihteeri Valter Sanches sanoi Teollisuusliiton ylimääräisen liittokokouksen avajaisissa.

 

 

 

Aalto: Sata vuotta meni perustaa Teollisuusliitto, nyt katseet tulevaisuuteen!

Suomalaisilla teollisuustyöntekijöillä on ollut pitkästi toista sataa vuotta unelma. Unelma paremmasta ja varmemmasta toimeentulosta, paremmasta turvasta elämässään, paremmat oikeudet tehdä ja elää. Paremmat oikeudet ei vain jäsenillemme vaan perheillemme ja koko yhteiskuntaan, sanoi puheenjohtaja Riku Aalto avajaispuheessaan Teollisuusliiton ylimääräisessä liittokokouksessa.

Aalto muistutti, että ay-liikkeellä on kunniakas historia Suomessa.

– Jokainen vähänkin asioihin perehtyvä huomaa, että ay-liikkeellä on ollut vakautta luova ja kansakuntaa eheyttävä rooli yhteiskunnassa. Tämä on hyvä todeta näin maamme itsenäisyyden juhlavuonna.

Vaikka saavutukset ovat suuret, olisi virhe jäädä lekottelemaan ja ajatella vanhojen meriittien riittävän. Ay-liikkeen arvostelijat pyrkivät esittämään sen kaiken jarruna ja uudistusten estäjänä.

– Mikään ei olisi kohtalokkaampaa kuin tuudittautua ajatukseen siitä, että kaikki on jo tehty, korosti Aalto.
Työtä on tehty järjestäytymällä ammattiosastoihin ja sitä kautta ammattiliittoihin.

– Ajatuksen voi kiteyttää lyhimmillään siten, että yhdessä olemme enemmän.

Ammatillisen järjestäytymisen perusteet ovat edelleen samat. Teollisuusliitto ajatuksena onkin vanhaa perua. Aalto muistutti, että jo Metalliliiton edustajakokous vuonna 1914 pohti ensimmäistä kertaa teollisuustyöläisten voimien yhdistämistä samaan ammattiliittoon:

– Ja tasan sata vuotta sitten, vuonna 1917, edustajakokous käsitteli taas asiaa. Kokousta tosin jouduttiin suurlakon vuoksi siirtämään hieman, se pidettiin joulukuun 4.–11. eli samalla viikolla, mihin ajoittuu myös itsenäisyysjulistus. Aika kauan tähän siis meni!

Nyt ympyrä kuitenkin sulkeutuu, ja vuoden 2017 liittokokous on historiallinen tapahtuma.

– Tänään täällä on vielä edustajia eri liitoista, kokouksen jälkeen olemme kaikki jo samaa yhtä liittoa. Se, hyvät ystävät, on Suomen vaikutusvaltaisin ammattiliitto! Ja nyt käännämme katseemme pitkälle tulevaisuuteen!

Puheensa päätteeksi Aalto pyysi vielä liittokokousedustajia pitämään hiljaisen hetken pitkäaikaisen puheenjohtajan Per-Erik Lundhin muistoksi.

TEKSTI MIKKO NIKULA   KUVA JYRKI LUUKKONEN

Teollisuusliiton liittokokous käyntiin tänään

Teollisuusliiton ylimääräinen liittokokous käynnistyy tänään puoliltapäivin Tampereella Tampere-talolla. Kokous kestää kolme päivää. Varsinaisia kokousedustajia on noin 650, lisäksi paikalle on kutsuttu ulkomaisia ja kotimaisia kutsuvieraita, median edustajia sekä liittojen ja työttömyyskassojen toimitsijoita. Kaikkinensa kokousväkeä on noin 950.

Kokous alkaa avajaistilaisuudella, jonka jälkeen pidetään arviolta kolmetuntinen seminaari teemalla ”Teollisuuden tulevaisuus Suomessa”. Pääalustajana on eturivin ekonomisteihin kuuluva Jaakko Kiander Vakuutusyhtiö Ilmarisesta. Kommenttipuheenvuoron käyttävät johtaja Niko Korte SSAB:stä ja pääekonomisti Ralf Sund STTK:sta.

Tapausesimerkkejä onnistuneesta suomalaisesta teollisuustoiminnasta kuvaavat Lappset Groupin hallitusken puheenjohtaja Johanna Ikäheimo ja Rauma Marinen tuotantojohtaja Markku Uusitalo.

Seminaarin työmarkkinaosiossa alustavat Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen ja TEAMin puheenjohtaja Heli Puura. Suomen elinkeino- ja teollisuuspolitiikan tulevaisuudesta alustaa elinkeinomisteri Mika Lintilä.

Paneelikeskusteluun osallistuvat Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sekä Lintilä, Kiander, Ikäheimo ja Inkeroinen.

Liittokokous järjestäytyy keskiviikkoaamuna. Kokoukselle valitaan viisi puheenjohtajaa, kolme sihteeriä sekä ääntenlaskijoita ja pöytäkirjatarkastajia. Valiokuntia valitaan kolme: järjestävä-, menettelytapa- ja strategiavaliokunnat. Keskiviikkona pidetään myös kaksituntiset ryhmäkokoukset.

Keskiviikon eniten julkisuutta saava kohta lienee johdon valinnat. Puheenjohtajaksi on ehdolla Riku Aalto ja varapuheenjohtajiksi Turja Lehtonen, Heli Puura ja Jari Nilosaari. Aalto valittiin jo keväällä Teollisuusliiton johtoon ja Lehtonen varapuheenjohtajaksi. Puura on tällä hetkellä TEAMin ja Nilosaari Puuliiton puheenjohtaja.

Liiton hallitukseen valitaan neljän puheenjohtajan lisäksi 24 jäsentä, kaikille valitaan myös henkilökohtainen varajäsen. Myös valtuusto valitaan, siihen tulee 83 jäsentä, joista kullekin valitaan henkilökohtaien varajäsen. Valtuustolle valitaan puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa.

Liittokokouksen tärkein asia – henkilövalintojen ohella – on liiton strategiasta päättäminen. Kokoukselle on erillisessä työryhmässä valmisteltu strategiaesitys vuosille 2018–2023. Esityksen nimi on Yhteisvoimaa, sopimista ja neuvokkuutta.

Strategia-asiakirja on varsin laaja, 23 liuskaa, ja siinä on kuvattu liiton arvopohja, strategian tavoitteet ja välineet. Tavoitteet on kiteytetty kahteen iskulauseeseen: Mahdollisuuksia ja turvaa jäsenille sekä päivitys ay-toimintaan. Ensimmäinen tavoite on pilkottu 26 ja jälkimmäinen 14 käytännön toimenpiteeksi.

Strategian käsittelyn jälkeen liittokokoukselle esitellään tulevan liittokokouskauden toiminnan painopisteet.

Kokouksen tärkeimmät asiat, henkilövalinnat ja strategia-asiakirja julkaistaan Teollisuusliiton kotisivuilla ja verkkolehdessä sitä mukaa kun päätöksiä tehdään.

Edustajakokous videoidaan, joten kokousta voi seurata reaaliaikaisesti liiton kotisivujen kautta.

TEKSTI TUOMO LILJA   KUVAT JYRKI LUUKKONEN

Liittokokousedustajat Pentti Ruohonen Helsingistä ja Eira Tammiluoma Uudeltamaalta esittelivät Teollisuusliiton uuden ilmeen mukaisia kangaskasseja ylimääräisen liittokokouksen alkaessa tiistaina aamupäivällä.

Tervetuloa Tekijän verkkolehden pariin!

Tekijä aloittaa ilmestymisensä verkkolehtenä Teollisuusliiton Tampereen liittokokouksen yhteydessä.

Jutut, kuvat ja videot Teollisuusliiton ensimmäisestä ja sääntöjen mukaan ylimääräisestä liittokokouksesta, sen kulusta, tapahtumista ja päätöksistä löydät kätevimmin osoitteesta: www.tekijälehti.fi.

Seuraa Teollisuusliittoa myös osoitteessa www.teollisuusliitto.fi, missä pääset muun muassa seuraamaan suoraa lähetystä kokouksesta ja lukemaan mediatiedotteet tuoreeltaan. Tapahtumien kommentointiin ja vuorovaikutukseen voit osallistua sosiaalisessa mediassa.

Tekijä julkaistaan verkkojulkaisun rinnalla printtilehtenä. Liittokokouksesta valmistettavan erikoisnumeron ilmestymispäivä on 13. joulukuuta. Ensimmäinen varsinainen uuden konseptin mukainen Tekijä putkahtaa postitse lukijoille ensi tammikuun puolivälissä.

Kun tietovirta kerran käynnistyy, jatkuu se sen jälkeen solkenaan.