Kategoria: Yleinen

Mitä jäi käteen viimeviikkoisesta Teollisuusliiton ylimääräisestä liittokokouksesta? Kysyimme liittokokouksessa kahdeksalta liittokokousedustajalta eri puolilta Suomea.

Marko Keihäsniemi, vanerimies, UPM-Kymmene Wood Oy, Säynätsalo

”Oikein hyvät fiilikset. Tykkäsin seminaarista ja varsinkin Jaakko Kianderin puheista. Pidin siitä, miten hän toi esiin teollisuuden ja erityisesti vientiteollisuuden tärkeyden Suomen tuottavuuden kasvulle. Ehkä teollisuuden merkitys unohdetaan. Jos me eläisimme yhteiskunnassa, jossa vain myisimme palveluita toisillemme eikä kukaan ostaisi meiltä mitään, niin tänne ei tulisi rahaa ulkopuolelta.”

Petri Ijäs, työkalunvalmistaja, Helsinki

”Tämä on nautiskelun paikka. Olen odottanut Teollisuusliiton syntyä jo pitemmän aikaa. Toivoisin, että yhä useammat liitot näkevät yhdistymisessä mahdollisuuden. Teollisuusliitossakin on vielä tilaa. Teollisuusliitossa on paljon letkeämpää kuin ennen kokouksissa Metalliliiton aikaan. Täällä tapaa uusia ihmisiä ja heihin on mukava tutustua. Heitä saattaa olla jopa omalta kotikylältä. Tätä kokousta voi luonnehtia verkostoitumiseksi.”

Tuomas Weckström, vaahtomuovityöntekijä, Recticel Oy, Kouvola

”Massiivinen tapahtuma. Pääsee todella isoon hommaan mukaan, tämä on ihan omassa kategoriassaan. Eilen näin ja tutustuin oman alueeni ihmisiin. Täältä haluankin viedä mukanani sen viestin, että me olemme nyt yhtä isoa perhettä. Me alamme yhdessä rakentaa Teollisuusliittoa, todellakin uutta liittoa. Ensi vuoden alusta lähdemme pikkuhiljaa sitä rakentamistyötä tekemään.”

Kerttu Ojajärvi, varastotyöntekijä, Vaasa

”Yksi aikakausi päättyy ja uusi alkaa. Teollisuusliittoa kohtaan odotukset ovat monella suuret. Mutta varsinainen työ alkaa tämän jälkeen. Alueille ja piireihin pitää saada resursseja, jotta saadaan jäsenkunta tuntemaan Teollisuusliitto omaksi. Jäsenet ovat sen voima. Toivon, että Teollisuusliitolla on todellista vaikutusvaltaa yhteiskunnallisissa asioissa. Kolmikannan aikaan melkein joka uutisissa SAK:n puheenjohtajalta kysyttiin mielipidettä. Toivottavasti jatkossa kommentteja otetaan Teollisuusliitosta.”

Satu Saarelainen, metsuri, Metsähallituksen Metsätalous Oy, Rautavaara

”Uutta on tulossa ja paljon on odotuksia. Mutta mitä Teollisuusliitto lopuin on? Menee aikaa, ennen kuin se rakentuu. Itse olen joutunut luottamusmiehenä käyttämään liiton apua, juuri eilen tuli tieto yt-neuvottelujen päätöksestä, lomautuksista, eli erittäin hyvä asia on tämä liittohomma! Minä olen huolissani nuorista. Heille pitää päästä kertomaan liiton tärkeydestä jo tuonne kouluihin. Strategiakeskustelussa käytettiin todella hyviä puheenvuoroja Amis-kampanjasta. Teollisuusliiton on otettava selvä kanta koulutusleikkauksia vastaan.”

Sini Vainio, jälkityöntekijä, Aikawa Fiber Technologies Oy, Varkaus

”Tuntuu historialliselta ja merkitykselliseltä. On hieno olla paikalla. Täällä on pidetty tosi hyviä, kantaa ottavia, tiukkojakin puheenvuoroja ja käyty kunnon keskustelua. Toivon, että liitto vie eteenpäin tasa-arvoa, palkkatasa-arvoa, työllisyyttä ja perhevapaita. Media pyrkii muokkaamaan ajatusmaailmaamme entistä yksilökeskeisempään suuntaan ja siihen, että jokainen sopii asioistaan itse. Meidän pitää saada ihmiset oivaltamaan, että loppujen lopuksi yksin ei kukaan pärjää. Siihen tarvitaan joukkovoimaa ja sitä, että olemme valmiit yhdessä tekemään asioita.”

Eveliina Koivisto, jakaja, Alma Manu Oy, Tampere

”Hyvät fiilikset, saa tutustua uusiin ihmisiin ja tietysti nähdä vanhoja tuttuja, mutta ennen kaikkea tämä on uuden aloittamista. Ollaanhan me pienenä alana spekuloitu, että hukutaanko me sinne massaan suuressa liitossa. Mutta täytyy vaan olla esillä, ja jakajilta on saatu edustusta hallintoon ja sektorijohtokunnissa on kuitenkin edustus joka alalta. Mutta kyllähän tämä vaatii omaa aktiivisuutta.”

Antti Hautajoki, asentaja, Kainuun Pintakäsittely Oy, Kajaani

”Ihan hyvin fiiliksin olen tutustunut uuteen porukkaan. Jännityksellä odotan, miten yhteistyö paikallistasolla saadaan käyntiin. Sykkeellä, jonka Tampereen kokouksesta saamme, on hyvä lähteä eteenpäin. Liittotaustojen erot eivät Tampereen kokouksessa näy juuri mitenkään. Porukka on samanhenkistä, ja kaikki me puhallamme yhteen hiileen. Ihmiset ovat sen verran avoimia, että heidän kanssaan helppo mennä rupattelemaan.”

HAASTATTELUT JARI ISOKORPI JA SUVI SAJANIEMI   KUVAT JYRKI LUUKKONEN

Kongressen har utsett en ny fullmäktige och styrelse för Industrifacket för åren 2018-2023. Till ordförande för fullmäktige valdes Jarmo Markkanen. Mellan förbundskongresserna är fullmäktige det högsta beslutfattande organet inom förbundet.

Tre svenskspråkiga ledamöter valdes till Industrifackets fullmäktige. Daniel Hannus från teknologisektorn och Hanna Borisov samt Ann-Louice Ormiskangas från Kemisektorn kommer att representera de svenskspråkiga medlemmarna i den nya fullmäktige. Sammanlagt utsågs 83 fullmäktigeledamöter.

Den nya styrelsens 28 medlemmar utsågs också av kongressen. Två svenskspråkiga medlemmar valdes till den nya styrelsen. De två svenskspråkiga ordinarie styrelsemedlemmarna är Ronny Norrgård och Peter Sjökvist.

En lista på hela fullmäktige hittar du här. Hela styrelsen hittar du här.

TEXT JOHAN LUND

Teollisuusliiton liittokokous valitsi tänään Tampereella itselleen hallituksen. Hallituksen puheenjohtajana toimii Riku Aalto, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Turja Lehtonen, toisena varapuheenjohtjana Heli Puura ja kolmantena varapuheenjohtajana Jari Nilosaari.

Muiksi varsinaisiksi jäseniksi hallitukseen valittiin Satu Heijari, Hannu Koistinen, Heidi Koivisto, Tapio Kuhmonen, Anu Lammi, Arto Liikanen, Mika Lindblad, Janne Naukkarinen, Jari Nilosaari, Ronny Norrgård, Mathias Pukkila, Sami Ryynänen, Peter Sjökvist, Mari Tuomaala, Lasse Vertanen, Jarno Viljakainen, Pentti Isoaho, Mikael Kaartoaho, Veijo Kontti, Reijo Kontinen, Antero Palomäki, Hanna-Kaisa Rokkanen, Asko Saarinen, Antti Salonen, Petri Sorvali ja Mika Vuoti.

TEKSTI JARI ISOKORPI   KUVA JYRKI LUUKKONEN

Teollisuusliiton liittokokouksen kolmantena päivänä valittiin liiton valtuusto. Valtuustokauden kesto on 2018­–2023. Valtuutettuja on yhteensä 83, eli puheenjohtaja, kolme varapuheenjohtajaa ja 79 muuta jäsentä.

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Jarmo Markkanen, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Jani Väisänen, toiseksi Jyrki Levonen ja kolmanneksi Anne Baltzar. (Sivun yläreunan kuvassa valtuuston puheenjohtajat vasemmalta Baltzar, Levonen, Väisänen ja Markkanen)

Valtuutetut on lueteltu sektoreittain alla. Lista kaikista valtuutetuista ja varavaltuutetuista löytyy täältä.

Teknologiasektori

Heikki Ahtimaa, Keijo Alahuhtala, Markus Haataja, Daniel Hannus, Jarkko Jokinen, Susanna Kiukainen, Mika Kolehmainen, Ari Kunttu, Mikael Kölhi, Janne Laulumaa, Jyrki Levonen, Reija Mettovaara, Jaakko Miettinen, Kirsi Niemelä, Vesa Niininen, Petri Partanen, Mari Raikisto, Pauli Riekkinen, Ari Rintala, Tapio Ruostetoja, Esa Salminen, Miia Soininen, Tommi Suvela, Anne-Mari Toikka, Kristian Toikka, Sami Tuominen, Tarmo Tyni, Janne Vainio, Vesa-Pekka Vuorenmaa, Harri Asunen, Marika Ilola, Jouni Jussinniemi, Raimo Kantonen, Jani Kolmonen, Aimo Lahtinen, Karita Lahtinen, Tarmo Lukkarinen, Jouni Lämpsä, Iikka Marttinen, Ilkka Nordström, Mauri Partanen, Anssi Piirainen, Ari Saukkokoski, Tommi Sauvolainen, Arto Venäläinen, Mikko Virolainen, Jari-Matti Välkkynen

Kemian sektori

Kimmo Aho, Hanna Borisov, Marja Karjalainen, Marko Kemppainen, Mikko Laitinen, Jarmo Markkanen, Petteri Männistö, Ann-Louice Ormiskangas, Simo Raudaskoski, Sandra Roos, Harri Valkonen, Timo Viitanen, Anna Andersson, Juhani Jara, Niina Laitinen, Ilkka Suvanto

Puutuotesektori

Asko Alasalmi, Anne Baltzar, Ritva Kyllönen, Auvo Mäkelä, Markku Tirkkonen, Kai Hyrynkangas, Marko Luttinen, Nina Mäntylä, Jani Väisänen

Erityisalojen sektori

Erja Haapalainen, Veera Hakanperä, Eija Lyttinen, Juha Meriläinen, Anne-Mari Nordberg, Kimmo Sandelin, Santtu Turtiainen, Taina Viljanen, Ville Hänninen, Atte Kilpinen, Marko Lähteenmäki

Kongressen fattade beslut om två strategiska huvudlinjer. De är att skapa möjligheter och trygghet samt att uppdatera den fackliga verksamheten.

Industrifackets strategi är en verksamhetsplan som sträcker sig till år 2023. Den första huvudlinjedragningen, de vill säga att skapa möjligheter och trygghet innebär bättre utkomst och sysselsättning, till kvaliteten bättre jobb som utvecklas, starkare arbetskarriärer genom kompetens samt betydande stöd vid omställningar.

Vi strävar efter att förbättra utkomsten och höja sysselsättningsgraden genom att se till avtalsbranschernas löneutveckling och att höja köpkraften, främja lönejämlikhet och genom att jobba för att minska mängden atypiska arbetsförhållanden och att förbättra deras arbetsvillkor. Vi eftersträvar bättre och påverkningsbara jobb bland annat genom att främja arbetstagarnas möjlighet att delta i utvecklandet av och beslutsfattandet i företagen.

Starkare arbetskarriärer som grundar sig på kompetens försöker vi uppnå genom att påverka att det finns ett tillräckligt utbud yrkes- och vuxenutbildning, å andra sidan genom att påverka att stödsystemet för utbildning möjliggör omställningar i arbetslivet. Betydande stöd vid förändringar innebär i sin tur utvecklandet till exempel samarbetsförfarandet, anställnings-, arbetslöshets- och omställningsskyddet, att förbättra ställningen för alla de som är på delinvalidpension, att kombinera arbete och familj samt att smidigt och snabbt behandla medlemmarnas frågor, tvister och rättsfall.

EN UPPDATERINGEN AV DEN FACKLIGA VERKSAMHETEN

Med det man i strategin kallar en uppdatering av den fackliga verksamheten vill man öka deltagandet och delaktigheten samt göra samarbetet inom förbundet smidigare.

Att öka deltagandet och delaktigheten innebär att utveckla de olika formerna för deltagande, att ta med alla intresserade i verksamheten, att utveckla och stöda nätverken mellan medlemmarna, ett öppet och mångsidigt informationsutbyte om förbundets verksamhet samt att öka förbundets betydelse bland studerande, utexaminerade och nya arbetstagare inom branschen.

Strävan att uppdatera den fackliga verksamheten innefattar målet att bli Finlands mest kända och pålitligaste fackförbund. För att uppnå det, krävs sakkunnigt och synligt påverkande, synlighet och aktiv diskussion om medlemsförmåner på arbetsplatserna och i arbetslivet samt att ha koll på medlemmarnas önskemål, hotbilder, behov och drömmar. Industrifacket stöder medlemmar som deltar i samhällspåverkan.

Kongressen stärkte också rollen av bland annat organiseringsarbetet, ungdomsverksamheten, samhällspåverkan, informationsgångens smidighet och förebyggandet av trakasserier i strategins helhet. Organiseringen innebär kortfattat att medlemmar och förtroendemän stöds i intressebevakningsarbetet och medlemsrekryteringen på arbetsplatserna. Stödresurserna är förbundet och fackavdelningarna.

VÄRDEGRUND SOM STÖD FÖR STRATEGIN

Industrifackets strategi har tre värderingar som stöttepelare. De är kollektiv styrka, avtal och rådighet. Den kollektiva styrkan uppnås genom att vi värdesätter varje medlem som lika viktig. Att avtala betyder att driva rejält och aktivt samarbete för att uppnå ett bra arbetsliv och att främja en hållbar utveckling. Med rådighet menar vi att vi ska våga förnya och förnyas samt att utveckla och dela vår sakkunskap. Grunden till rådigheten ligger i medlemmarnas och personalens kunnande och kreativitet som skapar Industrifackets centrala styrka. Med tanke på det är förbundet bara ett redskap, om än ett viktigt sådant, med vilket avtalsbranschernas arbetstagare tillsammans kan förbättra sina förmåner och sin ställning i arbetslivet.

När en verksamhetsmodell som utgår från medlemmarna, jämlikhet och försvarandet av de svagare läggs till den tidigare nämnda värdegrunden, kan man istället tackla de bakomliggande orsakerna till de nuvarande problemen, det vill säga globaliseringen och digitaliseringen, som möjliga lösningar. Utvecklingen kan till exempel hämta tillbaka tidigare förlorad produktion till Finland eller så kan ny teknik exempelvis göra en förkortning av arbetstiden möjlig. I en situation där omställningar orsakar osäkerhet, avbrott och bekymmer, har förbundet som uppgift att tillsammans med medlemmarna å ena sidan genom att förutse och å andra sidan snabbt reagera hjälpa alla att klara sig i arbetslivet och överkomma motgångar som kan uppstå.

VERKSAMHETENS TYNGDPUNKTER 2018

Strategin är en stor helhet och för att förvekliga den är det vettigast att följa betoningsprincipen och att ta ett steg i taget. Tyngdpunkten för Industrifackets nästa års verksamhet är enligt kongressens beslut att förstärka samhällspåverkan, regionverksamheten, regionkontorsnätverket, att utveckla fackavdelningarna samt att köra igång förbundets verksamhet effektivt och högklassigt. I praktiken inleds förbundets verksamhet genast i full utsträckning med fokus på de tidigare nämnda delområdena.

Industrifackets fullmäktige har en stor roll i styrande av verksamheten de kommande åren. Fullmäktige väljer, definierar och vid behov uppdaterar tyngdpunkterna årligen. Med tanke på hela kongressperioden är andra tyngdpunkter också förhandlingsverksamheten, samhällspåverkan, organisering och aktiveringen av medlemmar, medlemstjänsterna och personalen.

TEXT PETTERI RAITO ÖVERSÄTTNING JOHAN LUND

Liittokokous määritti Teollisuusliitolle kaksi strategista päälinjaa. Ne ovat mahdollisuuksien ja turvan tuottaminen ja päivitys ammattiyhdistystoimintaan.

Teollisuusliiton strategia on vuoteen 2023 asti ulottuva toimintasuunnitelma. Sen ensimmäisellä päälinjalla eli mahdollisuuksien ja turvan tuottamisella tarkoitetaan parempaa toimeentuloa ja työllisyyttä, laadukkaita ja kehittyviä töitä, osaamiseen perustuvia vahvempia työuria ja tuntuvaa tukea muutostilanteissa.

Parempaa toimeentuloa ja työllisyyttä tavoitellaan esimerkiksi pitämällä huolta sopimusalojen palkkakehityksestä ja ostovoiman kasvusta, edistämällä palkkatasa-arvoa ja vaikuttamalla epätyypillisten työsuhteiden vähentämiseen ja niiden työehtojen parantamiseen. Laadukkaita ja paremmaksi muokattavia töitä tavoitellaan muun muassa edistämällä työntekijöiden osallistumista yritysten kehittämiseen ja hallintoelimiin.

Osaamiseen perustuvia vahvempia työuria puolestaan tavoitellaan esimerkiksi vaikuttamalla siihen, että ammatillista ja aikuiskoulutusta on tarjolla riittävästi oikeissa paikoissa, ja toisaalta vaikuttamalla siihen, että koulutuksen tukijärjestelmä mahdollistaa vaivattomat työelämän siirtymätaipaleet. Tuntuva tuki muutostilanteissa puolestaan tarkoittaa esimerkiksi yhteistoiminnan, työsuhde-, työttömyys ja muutosturvan kehittämistä, työkyvyttömien ja osatyökyvyttömien aseman parantamista, työn ja perheen yhteensovittamista sekä jäsenten kysymysten, erimielisyysasioiden ja oikeusjuttujen nopeaa ja sujuvaa selvittämistä.

PÄIVITYS AY-TOIMINTAAN

Strategian toisella päälinjalla eli päivityksellä ay-toimintaan tarkoitetaan aikaisempaa runsaampaa osallistumista ja osallisuutta sekä sujuvampaa yhteispeliä liitossa.

Osallistumisen ja osallisuuden lisääminen tarkoittaa osallistumistapojen kehittämistä, kaikkien osallistumishaluisten jäsenten toimintaan mukaan ottamista, jäsenten välisten verkostojen kehittämistä ja tukemista, avointa ja monipuolista tiedon jakamista liiton toiminnasta sekä liiton merkityksen lisäämistä alan opiskelijoiden, valmistuneiden ja työelämään siirtyneiden keskuudessa.

Päivitys ammattiyhdistystoimintaan pitää sisällään tavoitteen tulla Suomen tunnetuimmaksi ja luotetuimmaksi ammattiliitoksi valtakunnallisesti. Sen saavuttamiseksi tarvitaan asiantuntevaa ja näkyvää vaikuttamista, kuulumista ja aktiivista keskustelua jäsenten eduista työpaikoilla ja työelämässä sekä jäsenten toiveiden, heidän kokemien uhkien, tarpeiden ja unelmien tuntemista. Teollisuusliitto tukee jäsenten osallistumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Liittokokous vahvisti muun muassa järjestämistyön, nuorisotoiminnan, yhteiskuntavaikuttamisen, tiedonkulun sujuvoittamisen ja häirinnän ehkäisemisen asemaa strategian kokonaisuudessa. Järjestämisellä tarkoitetaan tiivistetysti jäsenten ja luottamushenkilöiden tukemista ja auttamista työpaikoilla tapahtuvassa edunvalvonnassa ja jäsenhankinnassa. Tukiresursseina toimivat liitto ja ammattiosastot.

ARVOPOHJA STRATEGIAN TUKENA

Teollisuusliiton strategia nojaa kolmeen arvoon. Ne ovat yhteisvoima, sopiminen ja neuvokkuus. Yhteisvoiman tuottamiseksi asiat tehdään yhdessä niin, että jokaista jäsentä pidetään yhtä tärkeänä. Sopiminen tarkoittaa rehtiä ja aktiivista yhteistyötä sekä hyvän työelämän ja kestävän kehityksen edistämistä. Neuvokkuudella tarkoitetaan uskallusta uudistaa ja uudistua sekä asiantuntemuksen kehittämistä ja jakamista. Neuvokkuuden taustalla jäsenten ja henkilökunnan osaaminen ja luovuus muodostavat Teollisuusliiton keskeisen vahvuuden. Siihen nähden liitto on vain työkalu, joskin tärkeä sellainen, jonka avulla sopimusalojen työntekijät voivat yhdessä parantaa etujaan ja asemaansa työelämässä.

Kun jäsenlähtöinen toimintamalli, tasa-arvo ja heikompien puolustaminen lisätään edellä kuvattuun arvopohjaan, voidaan nykyisten ongelmien taustasyihin eli globalisaatioon ja digitalisaatioon tarttua myös mahdollisina ratkaisujen avaimina. Kehitys voi esimerkiksi tuoda takaisin jo kertaalleen ulkomaille siirtynyttä tuotantoa tai uusi tekniikka voi vaikkapa tehdä työajan lyhentämisen mahdolliseksi. Epävarmuutta, katkoksellisuutta ja huolia aiheuttavien muutosten keskellä liiton tehtävänä on yhdessä jäsenten kanssa toisaalta ennakoivasti ja toisaalta nopeasti reagoiden auttaa kaikkia pärjäämään työelämässä ja ylittämään mahdollisesti vastaan tulevat pulmalliset tilanteet.

Teollisuusliiton valtuustolla on merkittävä rooli tulevien vuosien toiminnan ohjaamisessa.

TEKSTI  PETTERI RAITO   KUVA JYRKI LUUKKONEN

Edustajat kävivät perusteellisen keskustelun liittokokousta varten valmistellusta vuoteen 2023 asti ulottuvasta Teollisuusliiton strategialuonnoksesta. Keskustelussa käytettiin yhteensä 61 puheenvuoroa ja strategiaan tehtiin useita muutosesityksiä.

Eniten keskustelua aiheutti niin kutsuttu järjestämistoiminta, jonka painoarvoa liiton strategisena tavoitteena haluttiin painottaa selvästi enemmän kuin luonnoksessa kirjoitettiin. Järjestämisellä tarkoitetaan tiivistetysti sitä, että luottamushenkilöitä ja jäseniä tuetaan ja autetaan hoitamaan edunvalvonnan ja ammattiosastojen tehtäviä omilla työpaikoillaan ja alueillaan. Kysymys on esimerkiksi uusien jäsenten ja luottamusmiesten hankkimisesta ja työntekijöiden etujen ajamisesta työpaikoilla.

– Järjestäminen ja jäsenhankinta on toimintafilosofia, jonka mukaisesti toimimalla jäsenet luovat liitto-organisaation. Korkea järjestäytymisaste ja aktiivinen jäsenistö kulkevat käsi kädessä, Mari Raikisto Satakunnasta arvioi.

– Teollisuusliiton on osoitettava järjestämistyöhön enemmän resursseja kuin mitä strategialuonnoksen pohjalta on nyt nähtävissä, Jukka Vuorela Hämeestä kommentoi.

Ammattiosastojen rooli pidettiin liiton rinnalla keskustelussa mukana järjestämistä ja muuta toimintaa ajatellen.

– Ammattiosastojen roolia ei pidä väheksyä. Pelkkä liitosta kannettu vesi ei vielä kesää tee, Juha Kapiainen Uudeltamaalta muistutti.

YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN VAHVUUDEKSI

Järjestäminen rinnalla puheenvuoroissa esiin nousi yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminen.

– Meidän on otettava loikka mediavaikuttamisessa ja viestinnässä. Oma viesti jää kaiken muun metelin alle. Viestintää on toteutettava kaikilla välineillä ja asioita on kommentoitava julkisuudessa esimerkiksi videoilla, jotka ovat helposti saatavissa ja edelleen jaettavissa, Petri Partanen Vaasasta esitti.

– Yhteiskuntavaikuttamista on vahvistettava. Meidän on otettava päänavaajan rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa, Reijo Kontinen Lapista tiivisti.

Laajassa keskustelussa edellisten lisäksi teemana esille nousi esimerkiksi luottamushenkilöiden aseman parantaminen ja tehtävän hoitamiseen käytössä olevan ajan lisääminen, jotta paikallisissa neuvotteluissa menestyminen voi tulevaisuudessa olla mahdollista. Toisaalta myös ilmastonmuutoksen vakavasti ottaminen ja puhtaan teknologian puolesta puhuminen, sukupuolten välisen tasa-arvon parantaminen sekä syrjinnän ja häirinnän ehkäiseminen nostettiin painokkaasti Teollisuusliiton tehtävälistalle mukaan.

Strategialuonnoksen kokoukselle esitteli toinen varapuheenjohtaja Heli Puura. Edustajien tekemät muutosesitykset menivät strategiavaliokunnan käsittelyyn. Valiokunta tekee liittokokoukselle esityksen strategian tekstimuutoksista. Kokous päättää strategian huomenna 30. marraskuuta kello 10 alkaen. Strategia julkaistaan päätösten jälkeen.

TOIMINNAN PAINOPISTEET VUODELLE 2018

Teollisuusliiton liittokokous asetti ensi vuoden toiminnan painopisteiksi yhteiskuntavaikuttamisen vahvistamisen, aluetoiminnan, aluetoimistoverkoston ja ammattiosastojen kehittämisen sekä liiton toiminnan tehokkaan ja laadukkaan käynnistämisen. Käytännössä liiton toiminta käynnistetään koko laajuudessaan edellä mainittuja osa-alueita ensi vuoden työskentelyssä painottaen.

Muut vuoteen 2023 asti ulottuvan liittokokouskauden painopisteet ovat työehtosopimuksien ja neuvottelutoiminnan kehittäminen, järjestäytymisen ja jäsenten aktivoinnin parantaminen, jäsenpalvelun kehittäminen, tiedon ja osaamisen jakaminen sekä henkilöstön osaamisen ja johtamisen kehittäminen.

Teollisuusliiton valtuustolla on suuri rooli tulevien vuosien toiminnan ohjaamisessa. Valtuusto valitsee, määrittelee ja tarvittaessa päivittää painopisteet vuodeksi kerrallaan.

TEKSTI PETTERI RAITO   KUVAT KITI HAILA

Kun järjestötoiminta on kunnossa, pystymme auttamaan toinen toisiamme alueellisesti ja valtakunnallisesti, Teollisuusliiton kolmas varapuheenjohtaja Jari Nilosaari määrittelee.

Jari Nilosaari vastaa Teollisuusliiton järjestötoiminnan kokonaisuudesta. Sen pääosat ovat ammattiosastojen toiminta, järjestäminen eli luottamushenkilöiden ja uusien jäsenten hankinta sekä siinä työssä tarvittava liiton tarjoama tuki, aluetoimistot, ruotsinkielinen toiminta, nuoriso ja jäsenrekisteri.

– Järjestötoiminta muodostaa liiton toiminnalle alueellisen ja valtakunnallisen perustan. Se pitää saattaa sille tasolle, että pystymme vastaamaan ajassa liikkuviin haasteisiin ja ohjailemaan kehityskulkuja. Ulkoiset paineet ovat kovat, mutta samanaikaisesti alueilla ja maakunnissa vapautuu meneillään olevien koko Suomea koskevien muutoshankkeiden myötä ikään kuin tyhjää tilaa ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.

– Tämä pitää käyttää järjestöllisesti hyväksi ja aktiivisesti vaikuttaa jäsentemme näkökulmasta heitä, heidän työpaikkojaan ja perheitään koskettaviin kysymyksiin. Se tarkoittaa toisaalta esimerkiksi lainsäädäntöön ja toisaalta suoraan aluekehitykseen vaikuttamista.

VAHVIN LINJA ON YHDESSÄ TEKEMINEN

Jotta edellä kuvattu voidaan saavuttaa, pitää jäsenet saada mukaan toimintaan. 9 000 luottamusmiestä ja yli 700 ammattiosastoa muodostavat Nilosaaren mukaan erinomaisen lähtökohdan, mutta tulevaisuutta ajatellen kuitenkin vasta ensimmäisen askelman kehittämistyön tikkailla.

– Järjestäminen ja paikallinen vaikuttaminen pitää toteuttaa ennen muuta työpaikoilla jatkuvana prosessina. Siksi liitto tarjoaa työpaikkojen aktiiveille tukea, neuvontaa ja apua esimerkiksi jäsenhankinnassa ja paikallisten neuvottelujen läpiviemisessä. Tämä toteutetaan kohdentamalla alueilla toimitsijaresursseja sekä edunvalvontaan ja järjestötyöhön että järjestämiseen. Edellisen rinnalla tulemme huolehtimaan ruotsinkielisten palvelujen ja nuorisotoiminnan järjestämisestä ja autamme ammattiosastoja toiminnan kehittämisessä.

Nilosaari korostaa yhteistyön merkitystä, jotta jäsenille annetut lupaukset ja liitolle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.

– Yhdessä tekeminen on se vahvin linja. Alueita ajatellen keskeistä esimerkiksi on, että saamme mukaan kaikkien sopimusalojen työntekijät riippumatta siitä ovatko he tottuneet aluetoimistojen kanssa asioimiseen tai eivät. Siinä on tietysti opettelemista, mutta luotan siihen, että strategiaa noudattamalla ja yhdessä asetettuja tavoitteita takaa ajamalla tulemme onnistumaan.

– Sama pätee myös liiton toimiston työskentelyyn. Kun esimerkiksi ajatellaan, miten sanomat saadaan vietyä eteenpäin, niin siinä ei riitä, että pelkästään viestintä tekee työtä, vaan järjestöpuolellakin on jokaisen kannettava kortensa vuorovaikutuksen kekoon. Toisaalta jäsenrekisteri on viritettävä siihen kuntoon, että kaikki voivat käyttää palveluja hyödykseen.

Tavoitteet korkealle asetettuaan Nilosaari muistuttaa, että niiden saavuttaminen ottaa aikansa.

– Ensimmäinen vuosi menee varmasti siihen, että saadaan porukka toimimaan yhteen. Säilytetään vahvuudet, löydetään uusia toimintatapoja ja mennään eteenpäin niin, että jäsenet saavat parhaan mahdollisen palvelun ja liitosta tulee yhtenäinen, luotettava ja vahva toimija.

TEKSTI PETTERI RAITO   KUVAT JYRKI LUUKKONEN JA KITI HAILA

Jari Nilosaari

• SYNTYNYT 1960
• PERHE Naimissa, kaksi lasta
• KOULUTUS Autonasentaja, metsäkoneasentaja, levyalan ammattitutkinto. Lukuisia työelämään ja luottamustehtäviin liittyviä lyhytkursseja.
• TYÖKOKEMUS Puuliitto: puheenjohtaja 2014–, työehtosihteeri 2009–2014, aluetoimitsija 2005–2009. UPM Kymmene Wood Kaukaan vaneritehdas, päätoiminen luottamusmies 1997–2005, levyprosessin hoitaja 1988–1997. Aikaisemmin asennus- ja korjaamotöitä.