Jari Nilosaari: Järjestötoiminnalla rakennetaan liiton perusta

Kun järjestötoiminta on kunnossa, pystymme auttamaan toinen toisiamme alueellisesti ja valtakunnallisesti, Teollisuusliiton kolmas varapuheenjohtaja Jari Nilosaari määrittelee.

Jari Nilosaari vastaa Teollisuusliiton järjestötoiminnan kokonaisuudesta. Sen pääosat ovat ammattiosastojen toiminta, järjestäminen eli luottamushenkilöiden ja uusien jäsenten hankinta sekä siinä työssä tarvittava liiton tarjoama tuki, aluetoimistot, ruotsinkielinen toiminta, nuoriso ja jäsenrekisteri.

– Järjestötoiminta muodostaa liiton toiminnalle alueellisen ja valtakunnallisen perustan. Se pitää saattaa sille tasolle, että pystymme vastaamaan ajassa liikkuviin haasteisiin ja ohjailemaan kehityskulkuja. Ulkoiset paineet ovat kovat, mutta samanaikaisesti alueilla ja maakunnissa vapautuu meneillään olevien koko Suomea koskevien muutoshankkeiden myötä ikään kuin tyhjää tilaa ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.

– Tämä pitää käyttää järjestöllisesti hyväksi ja aktiivisesti vaikuttaa jäsentemme näkökulmasta heitä, heidän työpaikkojaan ja perheitään koskettaviin kysymyksiin. Se tarkoittaa toisaalta esimerkiksi lainsäädäntöön ja toisaalta suoraan aluekehitykseen vaikuttamista.

VAHVIN LINJA ON YHDESSÄ TEKEMINEN

Jotta edellä kuvattu voidaan saavuttaa, pitää jäsenet saada mukaan toimintaan. 9 000 luottamusmiestä ja yli 700 ammattiosastoa muodostavat Nilosaaren mukaan erinomaisen lähtökohdan, mutta tulevaisuutta ajatellen kuitenkin vasta ensimmäisen askelman kehittämistyön tikkailla.

– Järjestäminen ja paikallinen vaikuttaminen pitää toteuttaa ennen muuta työpaikoilla jatkuvana prosessina. Siksi liitto tarjoaa työpaikkojen aktiiveille tukea, neuvontaa ja apua esimerkiksi jäsenhankinnassa ja paikallisten neuvottelujen läpiviemisessä. Tämä toteutetaan kohdentamalla alueilla toimitsijaresursseja sekä edunvalvontaan ja järjestötyöhön että järjestämiseen. Edellisen rinnalla tulemme huolehtimaan ruotsinkielisten palvelujen ja nuorisotoiminnan järjestämisestä ja autamme ammattiosastoja toiminnan kehittämisessä.

Nilosaari korostaa yhteistyön merkitystä, jotta jäsenille annetut lupaukset ja liitolle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.

– Yhdessä tekeminen on se vahvin linja. Alueita ajatellen keskeistä esimerkiksi on, että saamme mukaan kaikkien sopimusalojen työntekijät riippumatta siitä ovatko he tottuneet aluetoimistojen kanssa asioimiseen tai eivät. Siinä on tietysti opettelemista, mutta luotan siihen, että strategiaa noudattamalla ja yhdessä asetettuja tavoitteita takaa ajamalla tulemme onnistumaan.

– Sama pätee myös liiton toimiston työskentelyyn. Kun esimerkiksi ajatellaan, miten sanomat saadaan vietyä eteenpäin, niin siinä ei riitä, että pelkästään viestintä tekee työtä, vaan järjestöpuolellakin on jokaisen kannettava kortensa vuorovaikutuksen kekoon. Toisaalta jäsenrekisteri on viritettävä siihen kuntoon, että kaikki voivat käyttää palveluja hyödykseen.

Tavoitteet korkealle asetettuaan Nilosaari muistuttaa, että niiden saavuttaminen ottaa aikansa.

– Ensimmäinen vuosi menee varmasti siihen, että saadaan porukka toimimaan yhteen. Säilytetään vahvuudet, löydetään uusia toimintatapoja ja mennään eteenpäin niin, että jäsenet saavat parhaan mahdollisen palvelun ja liitosta tulee yhtenäinen, luotettava ja vahva toimija.

TEKSTI PETTERI RAITO   KUVAT JYRKI LUUKKONEN JA KITI HAILA

 

Jari Nilosaari

  • SYNTYNYT 1960
  • PERHE Naimissa, kaksi lasta
  • KOULUTUS Autonasentaja, metsäkoneasentaja, levyalan ammattitutkinto. Lukuisia työelämään ja luottamustehtäviin liittyviä lyhytkursseja.
  • TYÖKOKEMUS Puuliitto: puheenjohtaja 2014–, työehtosihteeri 2009–2014, aluetoimitsija 2005–2009. UPM Kymmene Wood Kaukaan vaneritehdas, päätoiminen luottamusmies 1997–2005, levyprosessin hoitaja 1988–1997. Aikaisemmin asennus- ja korjaamotöitä.

Heli Puura: Pidetään jäsenet ja aktiivit lähellä

Kaikessa toiminnassa olennaista on se, että pidämme jäsenet ja aktiivit lähellä, Teollisuusliiton toinen varapuheenjohtaja Heli Puura tiivistää.

Heli Puura johtaa Teollisuusliitossa laajaa toiminnan kirjoa. Siihen sisältyvät viestintä, työympäristötyö, tutkimus sekä oikeudellinen ja kansainvälinen toiminta. Vaikka ne voivat osin tuntua jäsenten arjesta etäisiltä, tarkastelee Puura niitä samalta pohjalta jäsenten edunvalvonnan näkökulmasta.

– Keskeistä on se, että Teollisuusliittoa rakennetaan paikallisella ja liittotasolla yhteistyössä jäsenten ja aktiivien kanssa. Jäsenillä on oikeus ja velvollisuus vaikuttaa siihen, mitä teemme ja tavoittelemme. Se on lähtökohta, johon nojaten pystymme tekemään strategian, hallinnolliset päätökset ja linjaukset, hyödyntämään henkilökunnan osaamista ja saavuttamaan tuloksia.

KIRKAS KOKONAISUUS

Työympäristöasiat, työsuojelu, työhyvinvointi ja jaksaminen ovat työpaikoilla näkyviä ja tuntuvia asioita ja kysymyksiä.

– Ajatuksena on, että pystymme auttamaan työsuojeluvaltuutettuja ja työsuojelutehtävissä toimivia jäseniä entistä paremmin hoitamaan tehtäviään ja edistämään työympäristöasioita työpaikoillaan. Uusi työympäristöasioiden päivystysnumero ja neuvontapalvelu on askel oikeaan suuntaan.

Puura kytkee oikeudellisen, kansainvälisen ja tutkimustoiminnan osaksi edunvalvontaa.

– Tavoitteena on hoitaa oikeusjuttuja entistä enemmän omin voimin. Sen lisäksi oikeudellinen yksikkö auttaa työehtosopimusneuvotteluissa, ja sillä on keskeinen rooli lainsäädäntöön ja direktiiveihin vaikuttamisessa jäsentemme näkökulmasta.

– Samoin kansainvälinen toiminta on osa edunvalvontaa. EU:ssa valmistellaan monia työntekijöitä ja työpaikkojamme koskevia säädöksiä, ja meidän pitää olla ajoissa vaikuttamassa sisältöihin yhteistyössä kansainvälisten ay-järjestöjen kanssa. Toisaalta työpaikoilla on yhä enemmän ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, konsernit toimivat ylikansallisesti ja palkansaajien EWC-yhteistyötä tarvitaan. Näiden rinnalla toteutamme arvopohjaamme perustuvaa solidaarisuustoimintaa SASKin kautta. Siinä on laaja työsarka.

– Tutkimuksen tehtävänä puolestaan on tukea edunvalvontaa ja yhteiskuntavaikuttamista. Tutkimus tuottaa ajantasaista ja laadukasta tietoa jäsenkunnan, yritysten ja toimialojen kehityksestä ja ennakoi tulevaisuutta.

Eikä viestintäkään liiton perustehtävien ulkopuolelle tipahda. Päinvastoin se on ydinprosessi kaikessa toiminnassa, vuorovaikutuksen väylä ja monikasvoisen näkyvyyden tekijä.

– Sähköisen viestinnän kehittäminen on tärkeä tehtävä. Uusi teknologia ja uudet viestinnän kanavat pitää ottaa jo olemassa olevien rinnalla käyttöön niin, että viestiminen ja vuorovaikutus tehdään jäsenille helpoksi. Samalla sosiaalisesta mediasta ja kännyköistä huolimatta pitää muistaa, että kohtaamisen tarve on edelleen olemassa.

YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN

Puura korostaa kaikessa tekemisessä ja toiminnassa yhteistyön merkitystä, myös liiton sisällä.

– Esimerkiksi viestinnän ja yhteiskuntavaikuttamisen pitää olla kytköksissä toisiinsa. Työympäristöasioita hoidetaan yhteistyössä toimialasektoreiden kanssa ja kansainväliseen toimintaan osallistuu ihmisiä eri puolilta organisaatiota.

– Jäsenet toivovat Teollisuusliitolta suurempaa näkyvyyttä ja aloitteellisuutta työelämäkysymyksissä. Teollisuusliitolta odotetaan myös hyvää palvelua, sujuvaa ja asiantuntevaa apua luottamushenkilöille ja jäsenille työpaikkojen arjessa. Asiantuntemusta ja tietoa on tärkeä jakaa koko organisaatiossa. Tarvitsemme avointa keskustelukulttuuria. Jokainen Teollisuusliiton jäsen, luottamushenkilö tai palkollinen on tärkeä osanen kokonaisuudessa ja jokaisella on vastuuta oman osaamisen ja toiminnan kehittämisestä.

– Toivon, että Teollisuusliitosta tulee meidän yhteinen rohkea, aktiivinen ja kiinnostava ammattiliitto, jossa katsotaan tulevaisuuteen ja jossa näkökulma on jäsenten hyvä työelämä.

TEKSTI PETTERI RAITO   KUVAT JYRKI LUUKKONEN JA KITI HAILA

 

Heli Puura

  • SYNTYNYT 1965
  • PERHE Naimisissa, kolme lasta
  • KOULUTUS Oikeustieteen kandidaatti
  • TYÖKOKEMUS TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto, puheenjohtaja 2015–. STTK, lakimies 2005–2013, sosiaaliasioiden päällikkö 2013–2015. SDP, eduskuntasihteeri 1999–2005. Aikaisemmin lakimiestehtävissä Kemianliitossa, SAK:ssa ja Puuliitossa 1990–1999.

Turja Lehtonen: Osaava henkilöstö ja koulutus tuovat tuloksia

Osaava henkilöstö on edellytys sille, että liitto voi saavuttaa tavoitteensa. Samoin jäsenille tarjottavan koulutuksen pitää olla laadukasta, jotta esimerkiksi luottamushenkilöt voivat menestyä tehtävissään, Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen arvioi.

Turja Lehtonen vastaa Teollisuusliitossa henkilöstöstä, koulutuksesta ja ATK-asioista. Hänen mukaansa henkilöstöpolitiikan keskeinen funktio on huolehtia siitä, että liiton kaikki yksiköt pystyvät hoitamaan tehtävänsä kuten esimerkiksi työehtosopimukset ja järjestötoiminnan.

– Tuemme kokonaisuutta niin, että meillä on riittävät henkilöstöresurssit, osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Työkalujen ja laitteiston pitää olla ajanmukaisia, mutta vielä tärkeämpää on, että niitä osataan käyttää. Elämme jatkuvan muutoksen mukana. On huolehdittava siitä, että pysymme ajan tasalla, että emme jää missään jälkeen.

Kun Teollisuusliitto aloittaa toimintansa ensi vuoden vaihteessa, on sillä 231 työntekijää. Lehtonen alleviivaa henkilöstön kotiutumisen, sopeutumisen ja yhteen pelaamisen merkitystä.

– Aluksi suurin haaste on siinä, että kaikki tuntevat, että on kiva tulla töihin Teollisuusliittoon, ei siis Metalliin, TEAMiin tai Puuliittoon. Tässä suhteessa avainasemassa on entisen Metalliliiton henkilökunta, mutta toisaalta kaikkien pitää ryhtyä heti rohkeasti keskustelemaan kaikkien kanssa itsensä Teollisuusliiton työntekijöiksi mieltäen. Vuosi 2018 on vielä opettelemisen aikaa, mutta sitten yhteiselon pitäisi jo sujua.

LAADUKASTA KOULUTUSTA

Teollisuusliitto tarjoaa jäsenilleen koulutusta Murikka-opistossa ja alueellisesti.

– Koulutuksen pitää olla kautta linjan laadukasta. Meillä pitää olla ammattiyhdistysliikkeen paras koulutustaso ja parhaat kouluttajat Murikassa ja alueilla, että pystymme vastaamaan koulutustarpeen laajentuvaan kirjoon. Esimerkiksi työympäristöasioiden merkitys kasvaa. Nyt kuvaan mukaan tulevat kemikaalit, puupöly ja maatalouteen liittyvät kysymykset.

Oppisisältöjen monipuolistuminen on luonteva asetelma myös koulutuksen laajemmalle tarkastelulle.

– Olemme pohtineet, että pitäisikö antaa koulutusta, jolla voidaan parantaa ihmisten työmarkkinakelpoisuutta. Pieniä askelia on jo otettu esimerkiksi tulityökorttikoulutuksilla ja tietotekniikassa. Ne tukevat ihmisten osaamista ja valmentavat uusiin tehtäviin. Laajennammeko sitten tätä puolta, on erikseen mietittävä haaste ja strateginen valinta.

Teollisuusliitto aikoo Lehtosen mukaan joka tapauksessa ryhtyä toimenpiteisiin toisen asteen koulutuksen puolestapuhujana.

– Laadukas toisen asteen koulutus on tärkeä asia koko Suomelle. Tulemme osoittamaan kokopäivätoimisen resurssin tämän merkityksen ja siihen liittyvien elementtien eteenpäin viemiseksi. Se on kova juttu ja poikkeuksellinen satsaus ay-liikkeessä.

YMMÄRTÄMYS JA HYVÄKSYNTÄ

Kun Lehtonen miettii tulevaisuuden Teollisuusliittoa, nostaa hän tärkeäksi teemaksi erilaisten ajatusten, mielipiteiden ja ihmisten hyväksymisen.

– Se on ainut keino, jolla voimme saada kaikki toimintaan mukaan. Pitää tunnistaa ihmisten taustat ja johtaa asioita ihmisiä ymmärtäen.

– Matka on alussa. Siksi toivon, että kun vuodenvaihde tulee, niin kaikki jäsenten ja henkilökunnan keskuudessa ymmärtäisivät, että juuri mikään ei ole vielä valmista. Eletään ensin pidemmälle ja arvioidaan sitten, oliko tämä hyvä juttu vai ei, ja miten asia voidaan hoitaa paremmin.

TEKSTI PETTERI RAITO   KUVAT JYRKI LUUKKONEN JA KITI HAILA

 

Turja Lehtonen

  • SYNTYNYT 1970
  • PERHE Naimisissa, yksi lapsi
  • KOULUTUS Ilmastointiasentaja, lukuisia lyhytkursseja
  • TYÖKOKEMUS Teollisuusliitto 1. varapuheenjohtaja 2017–. Metallityöväen Liitto: liittosihteeri 2016–2017, sopimusasiantuntija 2009–2016, järjestösihteeri 2006–2009, työehtotoimitsija 2001–2006. Vasemmistonuoret, pääsihteeri 1999–2001. Valmet Pansio, särmääjä 1988–2001.

Riku Aalto: Parempi edunvalvonta aiempaa edullisemmin

Meidän on vastattava huutoomme entistä paremmin ja tuotettava edunvalvonta, järjestötoiminta ja muut palvelut aikaisempaa alhaisemmalla hinnalla, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto linjaa.

Riku Aallon mukaan Teollisuusliiton ensimmäinen tehtävä on rakentaa yhteinen vahva perusta, jonka varaan uusi perinne voi alkaa muodostua.

– Kun fuusiossa puhutaan kolmesta ammattiliitosta ja työttömyyskassasta, on kysymys kuuden työkulttuurin yhteensovittamisesta. Tavoite on päästä mahdollisimman nopeasti tilanteeseen, jossa on yksi liitto ja yksi kassa.

– Se on iso haaste johtamiselle, mutta juuri fuusion ansiosta saavutamme mahdollisuuden tuottaa lupaamamme palvelut. Haluan nähdä Teollisuusliiton Suomen vaikutusvaltaisimpana ammattiliittona, jonka ääni kuuluu yhteiskunnassa sen kokoa suuremmalla painoarvolla.

VAIKUTTAVUUS TUO MUKANAAN VASTUUN

Kasvavaan vaikutusvaltaan liittyy Aallon mukaan lisääntyvän vastuun kantaminen.

– Kun meitä kuunnellaan, pitää näkökulmiemme olla perusteltuja ja laaja-alaisempia kuin mitä teollisuustyöntekijöiden etujen ajaminen yksinomaan tarkoittaa. Siksi otamme kokonaisvastuuta yhteiskunnasta ja edistämme hyvinvointia. Emme vain neuvottele ja solmi työehtosopimuksia, vaan meillä on myös elinkeinopolitiikkaan ja työttömyysturvaan liittyviä tavoitteita. Yhteiskuntavaikuttamisella tulee olemaan toiminnassamme merkittävä rooli.

– Toisaalta nyt kun keskusjärjestöt hakevat toiminnalleen uusia uria ja niiden mandaatti asioiden hoitamisessa pienentyy, niin eivät ne asiat siitä mihinkään poistu. Meidän täytyy hoitaa asioita myös tämä näköala huomioon ottaen ja kantaa vastuumme kokonaisuudessa ja kokonaisuudesta.

TULEVAISUUDEN TEOLLISUUSLIITTO

Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Teollisuusliitto voi menestyä vain, jos ihmiset, jäsenet ja ammattiosastot kokevat sen tärkeäksi ja hyödylliseksi.

– Toiveeni on, että kun rakennamme uutta ammattiliittoa, niin teemme uutta ja uudella tavalla, ja saamme ihmiset motivoitua osallistumaan yhteiseen tekemiseen. Sehän ei ole mitenkään mahdotonta, vaan olennaista on, että ihmisten tahto vaikuttaa saa tilaa. Ihmiset nimittäin haluavat ja keksivät tapoja vaikuttaa. Meidän tehtävämme on tehdä vaikuttaminen mahdolliseksi.

– Liiton vahvuus nousee työpaikoilta ja syntyy toimivista ammattiosastoista. Siksi tarvitsemme tuoreita toimintatapoja uusien jäsenten ja luottamushenkilöiden mukaan saamiseksi. Alueellisesti kannattaa miettiä, miten osastot löytävät yhdessä toimimisen ja yhdistymisen muotoja.

– Ne ovat viime kädessä aika yksinkertaisia asioita. Tapahtumia ja yhdessä tekemistä. Kutsutaan mukaan ja lähdetään mukaan.

Tulevaisuuden Teollisuusliittoa pohtiessaan Aalto pitää ovet auki yhteistyölle ja uusille yhdistymisille.

– Tulevaisuudessa haluan nähdä elinvoimaisen toimintakulttuurin, jossa toimimme yhdessä liitossa ja yhdessä ammattiosastojen ja jäsenten kanssa. Tulokset kuten syvempi ja parempi edunvalvonta eivät synny toimiston tai yksien ihmisten toimesta, vaan koko orkesterin osallistumisella ja myötävaikutuksella. Tarvitaan siinä tietysti määrätietoista johtamistakin, että suunta pysyy selvänä, mutta toisaalta tulevassa prosessissa pitää sallia myös virheitä. Ne ovat kokemusta, minkä perusteella asioita ja toimintaa voi kehittää paremmaksi.

– Samalla pitää miettiä voisiko tässä maassa olla vain yksi Teollisuuden ammattiliitto, vain yksi Teollisuusliitto. Kauanko siihen menee aikaa? Haluan pitää ovet auki. Vaikka fuusio on raskas prosessi, on se ainut tapa, millä näitä kehitysaskelia voi ottaa, Aalto toteaa.

TEKSTI PETTERI RAITO   KUVAT JYRKI LUUKKONEN JA KITI HAILA

 

Riku Aalto

  • SYNTYNYT 1965
  • PERHE Naimisissa, kolme lasta
  • KOULUTUS Hallintotieteiden maisteri, elektroniikka-asentaja
  • TYÖKOKEMUS Teollisuusliitto, puheenjohtaja 2017–. Metallityöväen Liitto: puheenjohtaja 2008–2017, talouspäällikkö 2003–2008, talous- ja jäsenasiain sihteeri 2000–2003, jäsenrekisterivastaava 1995–2000. Talous- ja vakuutusalan töitä eri työnantajilla. Saab–Valmet Uusikaupunki kokoonpano-osasto 1983–1990.

Riku Aalto valdes till Industrifackets ordförande – Turja Lehtonen första vice

Industrifackets extraordinarie kongress har valt Riku Aalto som ordförande för åren 2018-2023. Första vice ordförande blir Turja Lehtonen, andra vice ordförande blir Heli Puura och till tredje vice ordförande valdes Jari Nilosaari.

Riku Aalto, 52, har varit Industrifackets ordförande sedan våren 2017 och innan det ledde han Metallförbundet sedan 2008. Innan det har Aalto bland annat varit ekonomichef på Metall. Riku Aalto har också arbetserfarenhet från bland annat bilfabriken i Nystad. Kongressen som samlades i Tammerfors utsåg Aalto enhälligt till ordförande för Industrifacket. Det var förbundets socialdemokratiska grupp som hade föreslagit Aalto för ordförandeposten.

Aalto har en magisterexamen i förvaltningsvetenskap och är också utbildad elektronikmontör. Han har otaliga förtroende- och styrelseuppdrag i såväl inhemska som utländska samfund.

Turja Lehtonen, 46, som valdes till Industrifackets första vice ordförande har tidigare fungerat som  Industrifackets vice ordförande, Metalls förbundssekreterare  och organisationssekreterare. Lehtonen var Industrifackets vänstergrupps kandidat för posten som första vice ordförande.

Turja Lehtonen är till utbildningen ventilationsmontör och innan han började jobba på Metallförbundet jobbade han på Valmets fabrik i Pansio. Han har också varit ordförande för Vänsterunga.

Till posten som förbundets andra vice ordförande utsågs Heli Puura, 52. Hon har varit industrifacket TEAM:s ordförande sedan 2015. Tidigare har hon bland annat varit chef för sociala frågor på tjänstemannafacket STTK och riksdagssekreterare. Till utbildningen är Puura jurist.

Tredje vice ordförande blir Jari Nilosaari, 57. Han har varit Träfackets ordförande sedan 2014. Nilosaari har också jobbat som bland annat regionombudsman och innan han började på Träfacket var han huvudförtroendeman på fanerfabriken i Villmanstrand.

TEXT JOHAN LUND

Aalto, Lehtonen, Puura ja Nilosaari johtamaan liittoa

Teollisuusliiton liittokokous on valinnut liiton puheenjohtajaksi vuosiksi 2018-2023 Riku Aallon. 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Turja Lehtonen, 2. varapuheenjohtajaksi Heli Puura ja 3. varapuheenjohtajaksi Jari Nilosaari.

Aalto, 52, on toiminut Teollisuusliiton puheenjohtajana keväästä 2017 lähtien, sitä ennen hän johti Metalliliittoa vuodesta 2008, aiemmin hän oli työskennellyt liitossa mm. talouspäällikkönä. Puheenjohtaja Aallolla on työkokemusta myös mm. Uudenkaupungin autotehtaalta. Tampereella koolla oleva liittokokous päätti valinnastaan Teollisuusliiton johtoon yksimielisesti. Hän oli liiton sosialidemokraattisen ryhmän ehdokas tehtävään. Aalto on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri sekä elektroniikka-asentaja. Hänellä on lukuisia luottamustoimia ja hallitusjäsenyyksiä niin koti- kuin ulkomaisissakin yhteisöissä.

Teollisuusliitto valitsi ensimmäiseksi varapuheenjohtajakseen Turja Lehtosen, 46. Hän oli Teollisuusliiton vasemmistoryhmän ehdokas 1. varapuheenjohtajaksi. Lehtonen on toiminut Teollisuusliitossa varapuheenjohtajana, Metalliliitossa mm. liittosihteerinä ja järjestösihteerinä.  Hän on koulutukseltaan ilmastointiasentaja ja työskenteli ennen Metalliliittoon siirtymistään työskennellyt särmääjänä Valmetin Pansion tehtaalla sekä Vasemmistonuorten pääsihteerinä.

Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtajaksi liittokokous valitsi Heli Puuran, 52. Hän on toiminut TEAM:in puheenjohtajana vuodesta 2015. Aiempaa työhistoriaa Puuralla on mm. STTK:n sosiaaliasioiden päällikkönä ja SDP:n eduskuntaryhmän pääsihteerinä. Koulutukseltaan hän on juristi.

3. varapuheenjohtajaksi valittiin Jari Nilosaari, 57. Hän on ollut Puuliiton puheenjohtaja vuodesta 2014. Nilosaari on toiminut myös työehtosihteerinä ja aluetoimitsijana, ennen Puuliiton tehtäviin siirtymistä Lappeenrannan vaneritehtaan pääluottamusmiehenä.

TEKSTI TEOLLISUUSLIITTO   KUVA JYRKI LUUKKONEN

Personval och strategidiskussion på kongressens agenda

De mest spännande frågorna som Industrifackets extraordinarie kongress tar i tu med under den andra mötesdagen är personvalen och linjedragningar för förbundets strategi som sträcker sig ända till år 2023.

Ordförandevalen görs enligt tidtabellen från klockan 13. Industrifackets nuvarande ordförande Riku Aalto kandiderar till posten som ordförande för förbundet. Industrifackets vice ordförande Turja Lehtonen är kandidat till posten som första vice ordförande, Industrifacket TEAM:s ordförande Heli Puura är kandidat till posten som andra vice ordförande och Träfackets ordförande Jari Nilosaari kandiderar till posten som tredje vice ordförande.

Efter personvalen sätter sig kongressombuden in i förbundets strategi och dryftandet av tyngdpunkterna i verksamheten för nästa år från klockan 13.45. Som grund till diskussionen presenteras strategiutkastet och ett förslag på tyngdpunkter för verksamheten år kongressen.

TEXT PETTERI RAITO   ÖVERSÄTTNING JOHAN LUND

Henkilövalintojen ja linjakeskustelun päivä

Teollisuusliiton ylimääräisen liittokokouksen toisen päivän kutkuttavimmat kysymykset ovat henkilövalinnat ja strateginen linjakeskustelu, joka tähtää aina vuoteen 2023 asti.

Puheenjohtajien valintaan päästään aikataulun mukaan käsiksi kello 13 alkaen. Teollisuusliiton puheenjohtajaksi on ehdolla Teollisuusliiton nykyinen puheenjohtaja Riku Aalto, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi on ehdolla Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen, toiseksi varapuheenjohtajaksi on ehdolla TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton puheenjohtaja Heli Puura ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi on ehdolla Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari.

Henkilövalintojen jälkeen kokousedustajat paneutuvat liiton strategian ja ensi vuoden painopisteiden ruotimiseen kello 13.45 alkaen. Linjakeskustelun pohjaksi kuullaan esitykset kokoukselle valmistellusta strategialuonnoksesta ja ensi vuodelle esitettävistä toiminnan painopisteistä.

Päivän päätteeksi kokousväki kokoontuu kello kahdeksalta Pakkahuoneelle illanviettoon.

TEKSTI PETTERI RAITO

Tulevaisuusseminaari: ”Omistajalla on väliä”

Teollisuuden tulevaisuus Suomessa -seminaari pidettiin liittokokouksen lomassa. Seminaarin avannut Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander painotti avauspuheenvuorossaan omistuspohjan merkitystä.

Ilmarisen mukaan aiemmin omistuspohjaa ei ehkä pidetty maan etujen kannalta niin merkityksellisenä. Nyt valtiot, alueet ja kaupungit kilpailevat yritysten sijoittumisesta.

– Ruotsi ja Saksa esimerkkejä maista, joissa keskeisen teollisuuden omistus on pidetty aika hyvin omissa käsissä.

– Kun katson maailmaa, yritykset muuttuvat yhä suuremmiksi, esimerkkinä Rautaruukki ja SSAB. Kun yrityksiä on yhä vähemmin, sitä tärkeämpää on, missä yritykset pitävät päämajaansa. Yrityksen sijoittumisella alkaa olla strategista merkitystä.

Suomen tulevaisuuden menestyksen avaimiin Kiander luki nämä seuraavat edellytykset:

– Teollisuuden on pysyttävä uudistushaluisena ja keskeisen omistuksen on pysyttävä täällä Suomessa.

Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen liputti seminaarissa sopimisen yhteiskunnan puolesta.

– Emme ole ajamassa alas suomalaista TES-järjestelmää, Inkeroinen vakuutti.

Inkeroinen kuvaili tyytyväisenä, että Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto pitivät viimeisimmät työehtosopimusneuvottelunsa salansa peräti kolme kuukautta pukahtamatta tavoitteista tai vaikeuksista kenellekään ulkopuolisille. Solmitun työehtosopimuksen mieluisimpana puolena hän piti pekkaspäiviin kajoamista.

– Erityisen arvokkaana pidän mahdollisuutta muuttaa Pekkasia palkallisiksi työajoiksi. Osaajista alkaa olla pulaa, Inkeroinen perusteli.

Teknologiateollisuudelle on Inkeroisen mukaan hyvä uusi avaus myös se, että liitot yrittävät auttaa työpaikkatason ongelmien laukaisemisessa.

– Toimitusvarmuus on tärkeä kilpailutekijä kansainvälisillä markkinoilla. Tulemme liittoina yhdessä apuun ennen kuin sukset menevät ristiin työpaikoilla.

Puheenjohtaja Heli Puura TEAM Teollisuusalojen ammattiliitosta iloitsi vilpittömästi tästä Teknologiateollisuuden sopimisen ja neuvottelemisen viestistä.

– Teknologiateollisuus haluaa edelleen solmia työehtosopimuksia ja tukea luottamusmiesjärjestelmää. Tämä on meille äärimmäisen tärkeää, Puura totesi.

Puura muistutti siitä, miten karvaita kokemuksia on saatu, kun hallitus on ryhtynyt sohlaamaan työmarkkinoilla.

– Työmarkkinaosapuolten kannattaa sopia asiat itse, Puura alleviivasi.

Helppoa ei sopiminen ja neuvottelu ole, varsinkaan paikallisella tasolla. Paikallista sopimista on kehitettävä Puuran mielestä hartiavoimin.

– Työpaikoilla on kehitettävä aidosti tasavertaista sopimista. Nyt on näytön paikka.

– Sopiminen on hoidettava niin, että sekä duunari että yritysedustaja voivat todeta kummankin voittaneen. Meillä liitoissa mutta myös työpaikoilla on tehtävä tämän eteen paljon töitä.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI   KUVA JYRKI LUUKKONEN

Elinkeinoministeri Mika Lintilä: Työnantajat ja työntekijät yhdessä luomaan tekoälystrategiaa

Suomen tulee panostaa innovaatioihin ja tuotekehitykseen neljä prosenttia kansantuotteesta, ehdottaa Teollisuusliiton liittokokouksessa puhunut elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Lintilä pitää hyvänä uutisena, että pitkän hiljaiselon jälkeen robotiikka- ja laiteinvestoinnit ovat lähteneet Suomessa nousuun, ja Suomi pääsee kuromaan kiinni kilpailijamaihin vuosiksi venynyttä takamatkaa.

– Julkiset ja yksityiset tuotekehitys- ja innovaatiopanostukset ovat kasvu-uralla. Toivon, että molempien sektorien panostuksia voitaisiin kasvattaa niin, että ne panostavat yhdessä neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 20130 mennessä.

Lintilä ennustaa, että tekoälyn ja lisääntyvän robotiikan vaikutus tuottavuuteen ja työelämään tulee olemaan erittäin merkittävä.

– Haluan, että suomalaiset yritykset niin teollisuudessa kuin palveluissa uudistavat toimintaansa soveltamalla robotiikkaa ja tekoälyä. Meillä on tähän kansainvälisesti vertailtuna hyvät edellytykset.

– Tekoälyn ja robotiikan laaja käyttöönotto ja korkea osaaminen mahdollistavat sen, että voimme ylläpitää ja kehittää teollista työtä myös korkean kustannustason maassa.

PALKANSAAJAT JA TYÖNANTAJAT SAMAAN PÖYTÄÄN

Tekoäly-Suomen luomisessa tarvitaan Lintilän mielestä vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten välillä.

– Mielestäni toimialoilla olisi perusteltua käydä vuoropuhelua työnantajien ja palkansaajien kesken, siitä kuinka digitalisaatio ja tekoäly vaikuttavat alan tulevaisuuden näkymiin ja kuinka muutokseen voidaan varautua ennakoiden.

– Lisäksi osapuolten olisi mahdollista keskustella myös laajemmin tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittämisestä, joilla alan kasvua ja pärjäämistä parannetaan.

– Tämä voitaisiin kytkeä jo käynnissä oleviin hankkeisiin liitto- ja yritystasolla. Vuoropuhelun tuloksia voitaisiin hyödyntää myös politiikkalinjausten valmistelussa, Lintilä ehdottaa.

VALTIO LUOMAAN TALOUDELLISTA AKTIVITEETTIA

Lintilä linjasi puheessaan valtion uutta omistajapolitiikkaa. Ensi vuoden alussa toimintansa käynnistävä kehitysyhtiö Vake antaa hänen mukaansa uusia mahdollisuuksia elinkeinopolitiikkaan.

– Vakeen siirretään valtion omistuksessa olevia yhtiöitä, joissa valtiolla on finanssi-intressi. Toisen kokonaisuuden muodostaa tavoitteellinen uuden luominen. Toteutunut esimerkit uuden luomisesta on valtion investointi alustatalouteen eli sote-digiyhtiön perustaminen. Tavoitteena on muun muassa uuden taloudellisen aktiviteetin synnyttäminen Suomessa. Käytämme valtiota omistajana tilanteessa, joissa markkinaratkaisu ei ole viisas.

Lintilä kertoi aikovansa ensi vuoden alussa kutsua valtion määräysvallassa olevien yhtiöiden henkilöstön edustajat keskustelemaan siitä, mitä ajatuksia ja odotuksia heillä on valtion omistajapolitiikasta.

TEOLLISUUSLIITTO PERUSTETTIIN MURROSKOHTAAN

Lintilä vertasi Teollisuusliiton perustamista ammattiyhdistysliikkeen alkuaikaan. 1800-luvun teollistuvassa Suomessa ja nykyajassa on jotakin samaa.

– Suomen siirtyminen teollisuusyhteiskunnaksi oli aluillaan silloin, kun työntekijät alkoivat järjestäytyä. Teollisuusliitto on perustettu vastaavassa yhteiskunnallisessa murroskohdassa. Teollisuusliiton perustaminen tuo vahvan toimijan työmarkkinoille.

Lintilä halusi toivottaa Teollisuusliitolle tuloksekasta taivalta työmarkkinaosapuolena rakentamassa suomalaista hyvinvointia.

– Vastuullisuus näkyy jo alkaneella työmarkkinakierroksella.

TEKSTI JARI ISOKORPI   KUVAT JYRKI LUUKKONEN

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja elinkeinoministeri Mika Lintilä keskustelivat Teollisuusliiton ylimääräisen liittokokouksen yhteydessä järjestetyn tulevaisuusseminaarin aikana.