TEKIJÄ 20190322 PORVOO Mattias Boström on peliriippuvainen joka toimii vertaistukena muille peliriippuvaisille. Kuva Pekka Elomaa

KOKIJA: Mattias Boström: ”Pelaa­matta voi elää, mutta sitä pitää todella haluta” – vertais­tu­ki­toi­minta antaa toivoa toipumisesta

Peli­riip­pu­vai­nen ja koke­mus­asian­tun­tija Mattias Boström uskoo voivansa olla avuksi ihmi­sille, jotka kamp­pai­le­vat peli­riip­pu­vuu­den kanssa, mutta eivät tiedä mistä saa apua.

Porvoossa asuva Mattias Boström, 38, on kahden lapsen isä ja kumma kyllä avio­lii­tossa. Kummaa siksi, että hänen kort­tinsa olivat jo pela­tut ja pakka kään­netty nurin. Vaimon lähtö pelaa­mi­sen tieltä oli selviö, finaali, joka ei sitten toteutunutkaan.

Pelaa­mi­nen vei kuukausi­pal­kat ja enem­män­kin, ennen kuin Boström pysäh­tyi katso­maan elämäänsä. Teol­li­suus­liit­to­lai­nen Boström työs­ken­te­lee Viess­man­nilla Porvoossa kylmä­ka­lus­te­teh­taan tuotan­to­lin­jan koordinaattorina.

Boström pitää mata­lan kynnyk­sen vastaan­ot­toa Porvoossa terveys­kes­kuk­sessa ja on vertais­tu­ki­toi­min­nan ryhmän­ve­tä­jänä Loviisassa.

– Lisäksi tapaan satun­nai­sia asiak­kaita Sipoossa terveys­kes­kuk­sessa ja toimin kokenet.fi-palve­lussa, jossa olen yksi monesta eri proble­ma­tii­kan koke­mus­asian­tun­ti­jasta tarjoa­massa vertais­tu­kea ja vastauk­sia nimet­tö­mästi verkossa.

SAIRAUS ILMAN LÄÄKETTÄ

Päih­tei­den käyttö aiheut­taa muutok­sia aivo­jen palk­kio­jär­jes­tel­mässä, mikä voi johtaa päih­teen pakon­omai­seen käyt­töön ja päih­de­riip­pu­vuu­den kehit­ty­mi­seen. Riip­pu­vuu­den kohde voi olla myös toiminta, kuten pelaa­mi­nen tai syömi­nen. Tervey­den ja hyvin­voin­nin laitok­sen THL:n tutki­muk­sen mukaan noin 3,3 prosent­tia suoma­lai­sista kärsii pelion­gel­mista (THL 2015).

Peli­riip­pu­vuus on toimin­nal­li­nen riip­pu­vuus, eikä siinä suhteessa suoraan verran­nol­li­nen esimer­kiksi alko­ho­li­riip­pu­vuu­teen. Kuiten­kin samaa ovat häpeän tunne ja kätke­mi­nen, kaiken salaa­mi­nen viimei­seen asti.

”Voin antaa koske­tus­pin­nan ihmi­sille ja ymmär­tää, mitä he käyvät läpi”, Mattias Boström kertoo. KUVA PEKKA ELOMAA

– Ehdot­to­masti näin. Sehän on noloa, ettei aikui­nen ihmi­nen pysty hallit­se­maan raha-asioi­taan, ja kun velkaan­tu­mi­nen alkaa, tilanne on entistä tuomit­ta­vampi, tietää Boström.

Tällä hetkellä Suomessa raha­pe­li­riip­pu­vuu­teen ei ole hyväk­syt­tyjä lääk­keitä. Masen­nus­lääk­keistä ja alko­ho­li­riip­pu­vuu­den hoitoon käytet­tä­västä nalt­rek­so­nista on ollut jonkin verran näytet­tyä hyötyä. Asiaa on tuoreel­taan väitös­työs­sään selvit­tä­nyt LT Joonas Majuri, jonka tutki­mus­tu­lok­set Turun yliopis­tossa eivät tue mielia­la­lääk­kei­den käyt­töä raha­pe­li­riip­pu­vuu­den hoidossa.

PÄÄVOITTONA PELAAMATTOMUUS

Koke­mus­asian­tun­tija ja ammat­ti­lai­nen toimi­vat erilai­sissa rooleissa. Ongel­mai­selle koke­mus­asian­tun­ti­jan tapaa­mi­nen on ikään kuin helposti otet­tava ja tunnus­te­leva väliaskel.

– Pystyn tarjoa­maan oman koke­muk­seni, mutta se on kaukai­nen ajatus, että pystyi­sin kontak­teis­sani olemaan tera­peutti tai lääkäri. Voin antaa koske­tus­pin­nan ihmi­sille ja ymmär­tää, mitä he käyvät läpi. Ihmi­nen itse voi istua ties minkä­lais­ten ratkai­su­jen päällä, mutta hän ei vain tule niitä huoman­neeksi silloin, kun on epätoi­vois­saan pelan­nut viimei­set rahat ja tietää, että ne on pakko voit­taa takaisin.

”Monet kohtaa­mani ovat taval­li­sia työn­te­ki­jöitä ilman sen suurem­pia mielenterveysongelmia.”

Millä toivein koke­mus­asian­tun­ti­jaan ollaan yhteydessä?

– Moni ei tiedä, mitä odot­taa – petty­myk­siä on edel­tä­nyt niin paljon. Eikä kaiken korjaa­vaa taika­nap­pia ole olemassa. Kyse on siitä, että joku oikeasti tietää, ja pystyy kont­raa­maan kuule­maansa. Minä olen kuiten­kin elävä todiste siitä, että pelaa­mi­sen alhosta on mahdol­lista nousta.

– Moni ottaa yhteyttä sen takia, että joku lähei­nen on patis­ta­nut, eikä hän vält­tä­mättä saa keskus­te­lusta juuri mitään irti. Tähän minä en pysty vaikut­ta­maan, sillä ihmi­sen on itse päätet­tävä, miten avoin hän on. Lisäksi moni ei vielä ole täysin valmis lopet­ta­maan pelaa­mista, sillä he uskot­te­le­vat itsel­leen suuren voiton olevan vielä mahdol­lista. On kuiten­kin erit­täin harvi­naista, että tilanne laukeaa yhden suuren päävoi­ton saamisella.

EI KYKYÄ ASETTAA RAJOJA

Ollaanko sinuun yhtey­dessä viimei­senä oljen­kor­tena puoli­mat­kassa turmioon vai jo ongel­man alkumetreillä?

– Laidasta laitaan menee. Olen tavan­nut niitä, jotka ovat tunnis­ta­neet rahan hallin­nan lähte­neen lapa­sesta ja toisaalta myös niitä, jotka ovat perim­mäi­sessä nurkassa itse­murha-ajatuk­sissa. Monet kohtaa­mani ovat taval­li­sia työn­te­ki­jöitä ilman sen suurem­pia mielen­ter­vey­son­gel­mia, jos kohta joukossa on ollut esimer­kiksi kaksi­suun­tai­sesta mielia­la­häi­riöstä kärsi­viä, jotka aina manian vaiheessa usko­vat voit­ta­vansa pelin. Täysillä vede­tään, kunnes parin kuukau­den kulut­tua herä­tään siihen tosia­si­aan, että velka on ainoa joka voitti.

”On todella tärkeää uskal­tau­tua puhu­maan jonkun kanssa”, Mattias Boström sanoo. KUVA PEKKA ELOMAA

Paras paran­taja, onko se vaimo, vertais­tuki, pohjalla käynti, Jeesus, anoppi vaiko mikä?

– Lähi­piiri on tärkeä, ja tuki sekä ymmär­rys siitä, ettei tätä tee pahuut­taan, vaan koska ei pysty itse rajoit­ta­maan. Jokin punai­nen lanka, joka edes teoriassa kannus­taa olemaan pelaa­matta, voi olla lapset, vaimo tai äiti. Paineen purka­mi­sen takia todella tärkeä asia on uskal­tau­tu­mi­nen puhu­maan jonkun kanssa.

PIKAVIPPIFIRMA ”AUTTAA”

Pika­vip­pien tiukempi sään­tely laki­sää­tei­sen korko­ka­ton aset­ta­mi­sella ei juuri pelaa­jaa hillitse. Tärkeintä on peli­mer­keissä pysyminen.

Boströ­min mukaan pika­vi­pit ovat pelion­gel­mai­selle maail­man ”paras” keksintö. ”Kukaan ei kysy ylimää­räi­siä kysy­myk­siä ja saat rahaa vart­ti­tun­nissa.” Pahim­massa kiipe­lis­sään ja jo vippi­fir­mo­jen tytä­ryh­tiöt­kin läpi­käy­neenä viiden­toista tuhan­nen pyynti oli liikaa, mutta neljä tuhatta napsahti nopeasti hänen tyhjälle tililleen.

– Tappion tie on varma. Ensin nostat yhden vipin, sitten nostat toisen ja lopulta nostat lainoja vain tois­ten laino­jen maksa­mi­seen, jotta luot­to­tie­dot pysyvät.

”Raha­pe­li­riip­pu­vuu­teen ei ole hyväk­syt­tyjä lääkkeitä.”

Pelaa­mi­seen saa pala­maan ansiot, perin­nöt, kiin­ni­tyk­set, lainat pankilta ja lähei­siltä tai vaik­kapa, kuten Boströ­min tapauk­sessa, häämat­kaan vara­tut rahat.

– En uskalla edes arvata, paljonko vuosien saatossa kaik­ki­aan meni. Tiedän, että velkaa tuli useita kymme­niä tuhan­sia, ja liike­vaihto on ollut käsit­tä­mä­tön. Loppuai­koina palkka meni heti tulles­saan, ja loppu­kuu sinni­tel­tiin laina­ra­halla, josta siitä­kin pelat­tiin iso osa.

YKSITYINEN HELVETTI

Mattias Boströ­min oma tarina on mallie­si­merkki riip­pu­vuu­den hitaasta ja vääjää­mät­tö­mästä kehi­tyk­sestä. Alussa olivat teinin viat­to­mat kolik­ko­pe­lit kulman kuppi­lassa, lopussa kaiken hyvän menet­tä­mi­nen elämässä. Väliin mahtuu vuoris­to­ra­taa voit­to­jen ja pika­vip­pi­kier­teen välillä. Menes­tyk­sen kohdissa oli muka­vaa, miten ”sai näyt­tää duuna­reille, että näin sitä rahaa kääri­tään”. Onnen kään­tyessä tärkein tehtävä oli piilot­taa perin­tä­fir­mo­jen kirjeet vaimolta.

Kaikki ajat olivat peliaikoja.

– Jos vaimo meni vessaan tai suih­kuun, käyn­nis­tin netti­pe­lin. Sata­sella pärjää hyvin yhden suih­kun ajan.

Seuraa­vaksi pelaaja huomaa, että luot­to­kortti on suljettu, pika­vi­pit käytetty ja tili­päi­vään pitkä aika.

”Kun vaimo suih­kuun, käyn­nis­tin netti­pe­lin. Sata­sella pärjää hyvin yhden suih­kun ajan”, Mattias Boström kertoo riip­pu­vuu­den ajas­taan. KUVA PEKKA ELOMAA

Boström haki apua kunnal­li­selta päih­dekli­ni­kalta. Ei tulok­sia. Sen sijaan tulok­sia saavutti vasta­puoli, kun Boström menetti vuodessa 30 000 euroa.

Salai­lun ammat­ti­laista eivät myös­kään heti pidä­tel­leet tuki­kes­kus­te­lut eräässä peli­kier­teen katkai­se­mi­sen hoito-ohjelmassa.

– Keskus­te­lumme olivat yleensä ihan täyttä paskan­jau­ha­mista, koska minä sanoin enim­mäk­seen asioita, joita hän halusi kuulla, ja sain sillä tavalla hyväksyntää.

Vuosien peli­riip­pu­vuu­den loppusuo­ralla masen­nus­lääk­keitä popsiva mietti rekan alle mene­mistä ja ryös­tön teke­mistä rahan saami­seksi. Lopulta tuhoon tuomittu elämä pysäh­tyi kiinni jäämi­seen ja valeh­te­lun loppu­mi­seen. Vaimo sai selville kaiken, aivan kaiken. Seuraa­vana päivänä oli koit­tava Boströ­min uuden elämän aamu numero yksi.

Tänään Boström elää normaa­lia perhe-elämää kahden teinin isänä.

– Odot­te­len kesä­kuuta 2023, jolloin peli­vel­koi­hin otetun lainan viimei­nen erä on maksettu ja saan luot­to­kel­poi­sen elämäni takai­sin. Aion saada jälleen ihka oman puhe­lin­liit­ty­män ja kilpai­lut­taa muuta­man vakuu­tus­yh­tiön. Näitä ei tehdä ilman luottotietoja.

”Minä olen elävä todiste siitä, että pelaa­mi­sen alhosta on mahdol­lista nousta”, Mattias Boström sanoo. KUVA PEKKA ELOMAA

KOKEMUSASIANTUNTIJOITA JA VERTAISTUKEA

  • A‑klinikkasäätiön Koke­Net on maksu­ton palvelu, jossa voi keskus­tella koke­mus­asian­tun­ti­joi­den kanssa alkoholi‑, mielen­ter­veys- tai pelion­gel­mista nimet­tö­mästi ja luottamuksella.
  • Helsin­gin Pelikli­ni­kan Peluuri tukee, ohjaa ja neuvoo peliongelmissa.
  • Pelirajat’on tarjoaa ongel­mal­li­sesti raha­pe­laa­ville ja heidän lähei­sil­leen moni­puo­lista vertais­tu­kea koke­mus­asian­tun­ti­joita käyttämällä.
  • Nimet­tö­mät pelu­rit – Gamblers Anony­mous toimii AA-kerho­jen tapaan toveriseurana.
  • Mattias Boströ­min omakus­tan­ne­kirja Älä jää kiinni kertoo tosi­ta­ri­nan peliriippuvuudesta.

TEKSTI JUKKA SUNDHOLM
KUVAT PEKKA ELOMAA