Halli­tuksen leikkaukset hauras­tut­tavat sosiaa­li­turvaa – ”Tällaista ei ole nähty sitten 90-luvun laman”

Yksin­ker­tainen ja työhön kannus­ta­vampi. Näillä sanoilla päämi­nis­teri Petteri Orpon (kok) johtama hallitus kertoi uudis­ta­vansa suoma­laista sosiaa­li­turvaa. Halli­tus­oh­jel­mas­saan hallitus listasi muutos­koh­teik­seen työttö­myys­turvan, yleisen asumis­tuen, toimeen­tu­lo­tuen, perhe-etuudet sekä muun muassa omaishoidon. 

Eniten muutoksia hallitus on tehnyt työttö­myys­tur­vaan. Vuonna 2024 työttö­myys­turvan omavas­tuu­aika pidentyi viidestä päivästä seitse­mään, lomakor­vausten jaksotus palau­tet­tiin, työttö­myys­turvan indek­si­ko­ro­tukset jäädy­tet­tiin sekä poistet­tiin lapsi­ko­ro­tukset, 300 euron suojaosa ja ikään perus­tuvat poikkeukset.

Lisäksi ansio­si­don­nainen työttö­myys­turva porras­tet­tiin niin, että kahdeksan työttö­myys­viikon jälkeen ansio­päi­vä­raha laskee 80 prosentin tasolle täydestä ansio­päi­vä­ra­hasta. 34 työttö­myys­viikon jälkeen päivä­raha putoaa 75 prosentin tasolle.

Vuoden 2024 työttö­myys­tur­va­muu­tok­siin kuuluivat myös työssä­oloehdon eurois­ta­minen eli päivä­rahan saamisen edelly­tyk­senä eivät ole enää tehdyt työtunnit vaan riittävä palkka. Myös työssä­oloehto piteni puolesta vuodesta vuoteen. Palkka­tuettu työ ei puoles­taan kerrytä enää oikeutta ansiopäivärahaan.

Eniten muutoksia hallitus on tehnyt työttömyysturvaan.

Vuonna 2025 hallitus vielä poisti korotus­osat sekä työllis­tä­mistä edistä­vien palve­luiden ajalta että liikkuvuusavustuksesta.

Asumis­tukea hallitus on puoles­taan muuttanut siten, että se nosti yleisen asumis­tuen omavas­tuuta 42 prosen­tista 50 prosent­tiin, poisti 300 euron ansio­tu­lo­vä­hen­nyksen sekä laski korvaus­pro­senttia 80 prosen­tista 70 prosent­tiin. Nämä muutokset tulivat voimaan vuonna 2024.

Vuodesta 2025 alkaen yleistä asumis­tukea ei saa enää omistusa­sun­toon. Lisäksi ruoka­kunnan omaisuus vaikuttaa asumis­tuen määrään ja indek­si­ko­ro­tuksia ei tehdä.

Vuonna 2026 suurimmat muutokset kohdis­tuvat toimeen­tu­lo­tu­keen. Tuen perus­osaa leika­taan ja tuen saannin ehtoja kiris­te­tään lukuisin eri tavoin.

Näiden muutosten lisäksi hallitus on tehnyt ja tekee edelleen leikkauksia ja kiris­tyksiä muihinkin sosiaa­lie­tuuk­siin. Mutta on se ehtinyt korot­taakin etuuksia, kuten lapsi­lisää ja omais­hoidon tukea.

KÖYHYYS KASVAA

Suoma­laisen sosiaa­li­turvan kanta­vana ajatuk­sena on ollut, että se tarjoaa tukea silloin, kun ihminen ei itse pysty omilla työtu­loil­laan tai muuten ansait­se­maan riittävää toimeen­tuloa. Lapsen syntymä, työttö­myys, sairaus, työky­vyt­tö­myys tai vanhuus ovat tilan­teita, joissa ihminen voi tarvita yhteis­kunnan rahal­lista tukea.

Terveyden ja hyvin­voinnin laitoksen eli THL:n tutki­mus­pääl­likön Jussi Tervolan mielestä hallitus ei ole toimil­laan suora­nai­sesti silpunnut suoma­laista sosiaa­li­turvaa. Mutta sen voi sanoa, että turva on heiken­tynyt selvästi.

– En nyt sanoisi, että suoma­lainen hyvin­voin­ti­valtio on romutettu. Mutta kyllä nämä leikkaukset ovat olleet merkit­täviä. Sellaisia ei ole nähty sitten 90-luvun laman jälkeen, Tervola sanoo.

– Nämä muutokset ovat kohdis­tu­neet hyvin paljon samoihin ihmis­ryh­miin eli työttö­miin ja opiske­li­joihin. Sen sijaan säästö­tal­koista ovat säästy­neet esimer­kiksi eläke­läiset ja nyt kun tehdään veroke­ven­nyksiä työlli­set­kään ja erityi­sesti hyvätu­loiset eivät osallistu talkoisiin.

On huoles­tut­tavaa, että näillä toimilla luodaan sosiaa­lisia ongelmia pitkällä aikavälillä.

Elokuussa Tervola julkaisi kolle­gansa Joonas Ollon­qvistin kanssa tarken­tu­neet arviot vuosien 2024 ja 2025 sosiaa­li­tur­va­muu­tosten sekä vuoden 2026 toimeen­tu­lo­tu­ki­uu­dis­tuksen vaikutuksista.

Tutki­joiden uusien laskel­mien mukaan koko väestön pieni­tu­loi­suusaste kasvaa 2,2 prosent­tiyk­sikköä. Pieni­tu­loi­seksi katso­taan henkilö, jonka kotita­louden käytet­tä­vissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia koko väestön tulojen mediaa­nista eli keskim­mäi­sestä havainnosta.

Tilas­to­kes­kuksen mukaan vuonna 2023 raja-arvon alittavia pieni­tu­loisia oli 736 800 henkilöä. Pieni­tu­loi­suusaste oli tuolloin 13,4 prosenttia.

Erityisen vaikea tilanne on lapsilla. Tervolan ja Ollon­qvistin laskel­mien mukaan alle 18-vuotiaiden pieni­tu­loi­suusaste on kasva­massa 3 prosent­tiyk­sikköä. Vuonna 2023 lapsista 12,2 prosenttia asui pieni­tu­loi­sissa perheissä. Leikkausten seurauk­sena 31 000 lasta tippuu köyhyys­rajan alle.

– On huoles­tut­tavaa, että näillä toimilla luodaan sosiaa­lisia ongelmia pitkällä aikavä­lillä. Tutki­muk­sista tiedämme jo, että lapsena koettu köyhyys on yhtey­dessä aikui­siän köyhyy­teen ja heikom­paan terveyteen.

AHDISTUNEISUUS LISÄÄNTYY

Syyskuun loppu­puo­lella sosiaali- ja terveys­mi­nis­teriö STM julkaisi uudis­tetut arvionsa vuosien 2024–2026 toimeen­tu­lo­turvan sekä sosiaali- ja terveys­pal­ve­lu­lain­sää­dännön muutosten yhteis­vai­ku­tuk­sista eri ihmis­ryh­miin. Laskelmat perus­tuivat pääosin Tervolan ja Ollon­qvistin aiempiin arvioihin.

Myös STM:n muistiossa todetaan, että uudet laskelmat osoit­tavat pieni­tu­loi­suusas­teen ja tuloe­rojen kasvusta kertovan Gini-kertoimen nousevan aiemmin ennakoitua enemmän. Gini-kerroin on kasva­massa 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisäksi STM:n muistiossa todetaan, että viime­si­jaista tukea eli toimeen­tu­lo­tukea saavat ovat myös kärsi­neet halli­tuksen toimista. Toimeen­tu­lo­tuen piti isolta osin kompen­soida tehtyjä muutoksia, mutta toisin kävi.

Yli 80 prosen­tilla käytet­tä­vissä olevat tulot ovat laske­neet vuosien 2024 ja 2025 lakimuu­tosten seurauk­sena. Kun vuoden 2026 uudis­tukset huomioi­daan, tulot laskevat kaikilla toimeen­tu­lo­tuen saajilla.

Myös sosiaali- ja tervey­salan katto­jär­jestö SOSTE:ssa on havaittu sosiaa­li­tur­va­muu­tosten tuomia vaiku­tuksia suoma­lai­siin. Viime keväänä järjestön Sosiaa­li­ba­ro­metrin kyselyssä hyvin­voin­tia­lueiden sosiaa­li­työn­te­kijät sekä Kelan toimi­hen­kilöt kertoivat asiak­kai­densa lisään­ty­neestä ahdistuneisuudesta.

– Kyselys­sämme tuli selvästi esille, että häädöt, ylivel­kaan­tu­minen ja varojen puute ovat kasvat­ta­neet ihmisten ahdis­tu­nei­suutta. Myös ruoka-avun tarve on lisään­tynyt. Lisäksi lasten oireilu ja pahoin­vointi ovat kasva­neet, SOSTEn erityis­asian­tun­tija Anna Järvinen kertoo.

Järvisen mukaan huoles­tut­tavaa on myös, että asunn­ot­to­muus on kääntynyt kasvuun.

Lasten oireilu ja pahoin­vointi ovat kasvaneet.

– Suoma­lainen asunto ensin ‑malli on tuottanut yhdessä palve­luiden, etuuk­sien ja asunto­po­li­tiikan kanssa hyviä tuloksia. Mutta tehdyt päätökset osoit­tavat, miten helposti tällainen kehitys voidaan murtaa.

Järvinen toivoo, että päättäjät heräi­sivät tekemään korjaus­liik­keitä nyt havait­tujen ongel­mien muuttamiseksi.

– Kauhean optimis­tinen ei voi kuiten­kaan olla. Lapsi­köy­hyyden tai pitkä­ai­kais­työt­tö­myyden kasvut ovat huoles­tut­tavia ilmiöitä. Riski on olemassa, että näistä seuraa ongelmia pitkälle tulevaisuuteen.

ISO JOUKKO JÄÄ JUMIIN HUONO-OSAISUUTEEN

Myös Suomen Ammat­ti­liit­tojen Keskus­jär­jestön eli SAK:n ekono­misti Tytti Naukka­rinen katsoo sosiaa­li­turvan leikkauksia ja niiden seurauksia huoles­tu­neena. Hallitus teki leikkauk­sensa talouden matala­suh­dan­teessa, mikä on vain pahen­tanut tilannetta.

– Jo nyt on nähty, että etuuk­sien varassa elävien ihmisten tulotaso on laskenut selvästi. Kaikille etuuk­sien leikkaukset eivät ole vielä täysi­mää­räi­sesti edes vaikut­ta­neet, joten tilanne vain jatkuu, Naukka­rinen sanoo.

– Vaikka talouden tilanne alkaa kohentua ja työpaik­koja taas syntyä, on tosiasia, että osa ihmisistä kärsii tästä tilan­teesta vielä pitkään.

Osa ihmisistä kärsii tästä tilan­teesta vielä pitkään.

Naukka­rinen haluaisi olla optimis­tinen ja uskoa, että virheistä opittai­siin ja ne korjattaisiin.

– Tällä hetkellä ei kuiten­kaan valitet­ta­vasti näytä siltä, että korjaa­mi­seen tartuttaisiin.

SUOMALAISET LAKKASIVAT KULUTTAMASTA

Hallitus on perus­tellut toimiaan sillä, että julkisen talouden menoja on supis­tet­tava selvästi talouden tasapainottamiseksi.

– Halli­tuksen näkökul­masta sosiaa­li­tur­vaan kohdis­tetut leikkaukset ovat säästö­mie­lessä kannat­ta­vimmat, sillä siellä on myös suurimmat määrä­rahat. Itse olisin kuitenkin kohdis­tanut leikkauksia enemmän yritys­tu­kien puolelle ja olisin karsinut verovä­hen­nyksiä, Naukka­rinen sanoo

Halli­tuksen merkit­tävät sosiaa­li­turvan leikkaukset ovat osittain käänty­neet itseään vastaan. Hallitus oletti, että leikkauk­silla vain saadaan supis­tettua julkisen talouden menoja ja kannus­tettua ihmisiä töihin. Mutta leikkaukset ovatkin vaikut­ta­neet myös suoma­lai­seen kulut­ta­jaan ja sitä kautta myös talouskasvuun.

– On ajauduttu tilan­tee­seen, jossa työlli­syys on kehit­tynyt heikosti ja samaan aikaan on leikattu turva­verk­koja ja näin ihmisistä on tullut entistä varovai­sempia. Ihmisillä ei ollut haluja kuluttaa ja tämä puoles­taan taas on lisännyt työttö­myyttä, Teolli­suus­liiton pääeko­no­misti Timo Eklund selittää leikkauk­sista aiheu­tu­nutta noidankehää.

Ihmisillä ei ollut haluja kuluttaa ja tämä puoles­taan taas on lisännyt työttömyyttä.

Kehä uhkaa vain syventyä, sillä leikkauk­sista toivot­tujen positii­visten tulosten puuttuessa halli­tuksen on leikat­tava lisää ja samalla se taas vain lisää epävarmuutta.

– Uskon, että kun talous kääntyy ja työpaik­koja taas syntyy, halli­tuksen toimien kannus­tus­vai­ku­tuksia alkaa näkyä. Mutta vaikuttaa hyvin toden­nä­köi­seltä, että kokonais­saldo halli­tuksen harjoit­ta­masta politii­kasta jää syvälle negatii­visen puolelle, Eklund toteaa.

– Työttö­myys on syven­tynyt ja se pitkittyy edelleen. Työmark­ki­noil­tamme syrjäytyy ihmisiä pitkäksi aikaa ja osin pysyvästi. Olemme jo nyt heiken­tä­neet selvästi seuraavan nousu­kauden eväitä.