Irtisa­no­mis­suo­jasta kehkeytyi työmark­ki­noiden vedenjakaja

Lakie­sitys irtisa­no­mis­suojan heiken­tä­mi­sestä alle 20 hengen työpai­koilla on kahteen sanaan tiivis­tet­tynä kelvoton harjoitus.

Lakie­sitys rikkoo yhden­ver­tai­suuden periaa­tetta, jonka mukaan ihmisiä pitää kohdella tasaver­tai­sesti ja tasaver­tai­sina. Lakie­si­tyksen sisäl­tämä 20 hengen määrä on keino­te­koinen rajan­veto, jonka perus­teella pienten yritysten työnte­kijät asetet­tai­siin huonom­paan asemaan suurem­pien työpaik­kojen työnte­ki­jöihin nähden. Kysymys on eriar­voi­suuden raken­ta­mi­sesta. Se on uusien jakolin­jojen vetämistä yhteis­kun­taan, jonka suuri haaste on yhtenäi­syy­destä huolehtiminen.

Lakie­sitys avaa oven mieli­val­tai­suu­delle. Irtisa­no­misen voisi toteuttaa luotta­muksen horju­misen perus­teella. Jos sille tielle lähdet­täi­siin, vellot­tai­siin syvällä subjek­tii­visten kokemusten maail­massa. Ihmiset ovat erilaisia. Toiset kokevat epäluot­ta­musta ympäris­töönsä ja muihin ihmisiin herkemmin kuin toiset. Tätä ilmiötä ei pidä päästää työpai­koille jylläämään.

Luotta­muksen horju­mi­seen sisäl­tyvä toinen ongelma on, että sitä voitai­siin helposti käyttää tekosyynä silloin, kun irtisa­no­misen todel­liset syyt eivät kestä päivän­valoa. Hyökkäyksiä järjes­täy­ty­misen tai mieli­pi­teen vapautta tai yksilöl­listä, sosiaa­lista ja kulttuu­rista erilai­suutta kohtaan ei voida eikä pidä oikeuttaa.

Lait eivät ole toisis­taan erillisiä. Ne kytkey­tyvät toisiinsa. Niiden vaikutus voi erilai­sissa elämän­ti­lan­teissa ketjuuntua ja kasaantua ihmisten pärjää­mistä vaikeut­ta­vaksi kokonai­suu­deksi. Lakie­sitys irtisa­no­mis­suojan heiken­tä­mi­sestä sisältää myös tämän ongelman. Sen mukai­silla vinoilla perus­teilla tehtä­vistä irtisa­no­mi­sista seuraisi automaat­ti­sesti 90 päivän karenssi ennen kuin työttö­myys­turvan maksatus voisi alkaa. Samalla irtisa­not­tujen pitäisi sinni­tellä sanktioita sisäl­tävän aktii­vi­suuden osoit­ta­mista edellyt­tävän työttö­myys­by­ro­kra­tian pauloissa. Kurjis­tavia mekanis­meja ei pidä päästää syntymään.

Lakie­sitys irtisa­no­mis­suojan heiken­tä­mi­sestä on vain yksi toimen­pide maan halli­tuksen työnte­ki­jöiden ja työttö­mien asemaan kohdis­ta­mien heiken­nysten sarjassa. Teolli­suus­liiton halli­tuksen arvion mukaan lisää on luvassa, ellei asioiden kulkuun puututa. Kysymys ei ole vain pienten työpaik­kojen tai tiettyjen toimia­lojen työnte­ki­jöistä. Jos esitys menee läpi, on maan halli­tuksen osoit­taman toimin­ta­lo­giikan mukainen seuraava vaihe heiken­nysten levit­tä­minen suurem­mille työpai­koille ja ajan oloon työmark­ki­noille niiden koko laajuudessa.

Siksi Teolli­suus­liitto on ilmoit­tanut ryhty­vänsä mitta­viin järjes­töl­li­siin toimiin. Ne perutaan vain, mikäli maan hallitus vetää lakie­si­tyk­sensä takaisin. Myös muut ammat­ti­liitot yli keskus­jär­jes­tö­ra­jojen ovat ilmoit­ta­neet vastaa­van­lai­sista toimenpiteistä.

Työnte­ki­jöiden irtisa­no­mis­suoja näyttää muodos­tu­neen työmark­ki­noiden tulevai­suutta ohjaa­vaksi veden­ja­ka­jaksi. Oikea suunta on vahvistaa työnte­ki­jöiden asemaa ja oikeuksia, pitää huolta yhden­ver­tai­suu­desta ja rakentaa tukijär­jes­telmiä, jotka mahdol­li­suuksia tarjoa­malla edistävät ihmisten selviytymistä.

PETTERI RAITO
Päätoi­mit­taja