KOKIJA: Auvo Itäpää: ”Ajojahti tuli työnantajalle kalliiksi”

teollisuusliitto

”Minulle ja Teollisuusliitolle joukkuevoitto!” Auvo Itäpään irtisanominen Nokian Raskailta Renkailta oli laiton ja yrityksen toiminta syrjivää. Näin päätti Turun hovioikeus huhtikuussa. Kalliiksi tuli yritykselle sairauslomalta palaavan työntekijän ajojahti, Itäpää arvioi.

”Olen aina uskaltanut sanoa ääneen, kun olen nähnyt vääryyksiä. En ole ennenkään ollut työnantajan suosiossa. Olen ollut pari vuotta myös osaston luottamusmiehenä, kertoo Auvo Itäpää vuosistaan koneenhoitajana Nokian Raskaat Renkaat Oy:n eri tuotantolinjoilla.

Ylöjärveläinen Itäpää sai työpaikan ”Raskailta” vuonna 2003. Naapurikunnassa Nokialla sijaitsevan erikoisrenkaiden valmistajan piti olla lopun iän varma työpaikka, vähän samaan tapaan kuin mitä paperitehtaista on ollut tapana puhua; kunnon tehdastyötä kunnon palkalla vuorotyölisineen. Ja varman leivän tehdas takasikin – kunnes Itäpäälle sattui vuonna 2009 työtapaturma, jossa hän loukkasi kätensä.

Jos tapahtumien kulku tapaturman jälkeen esitetään pikakelauksena, asiat menivät näin: Itäpää joutui pitkälle sairauslomalle. Hän palasi ja pärjäsi. Hänet lomautettiin. Hän palasi. Hänet laitettiin liian raskaaksi tiedettyyn työhön. Hän joutui sairauslomalle. Hän sai opintovapaata. Hän halusi palata. Hänet irtisanottiin tilaisuudessa, joka kääntyi työhönpaluuneuvottelusta työsuhteen päättämiskuulemiseksi.

Tässähän sen näkee ihan konkreettisesti, mitä liitto merkitsee.

Ensin Tampereen käräjäoikeudessa puitu ja sitten Turun hovioikeuteen viety juttu päättyi lopullisesti Itäpään voittoon kesäkuussa 2020. Renkaat joutui maksamaan Itäpäälle korvaukset perusteettomasta työsuhteen päättämisestä ja hyvitystä syrjinnästä, kummankin osapuolen kaikki oikeudenkäyntikulut ja korvauksia Työllisyysrahastolle.

Itäpäälle oli myönnetty liiton oikeusapu. Liitto kantoi siis riskin käräjöinnistä. Asianajaja Tuula Lehtinen, liiton palkkaama varatuomari, saa Itäpäältä eli oikeustermein kantajalta vain ja ainoastaan ylistystä osakseen.

– Onhan se nyt ihan eri juttu, kun asianajaja vetää oikeudessa esiin pykälän pykälän perään, luettelee ennakkotapauksia ja muistuttaa siitä, mitä aiempi oikeuskirjallisuus on todennut.

– Tässähän sen näkee ihan konkreettisesti, mitä liitto merkitsee. Kun vääryys sattuu omalle kohdalle, liitolta saa apua, Itäpää kuvaa ammattiliiton oikeusavun merkitystä.

MISTÄ KAIKKI ALKOI?

– Tein töitä renkaiden esivalmistelussa Roller-koneella, jossa kaikki oli aika pitkälle käsityötä. Oltiin aloittelemassa aamuvuoroa 13. lokakuuta 2009. Pujotin metalliholkin ympärille kangasta. Yleensä holkki lähtee pyörimään ihan ryömien, mutta se lähtikin pyörimään yht´äkkiä hirveällä nopeudella ja haukkas hanskastani kiinni. Putosin kuin käsivarsiheitolla kahden telan väliin. Kyynär- ja värttinäluut murtuivat.

Itäpää kertoo, että työnantaja on saanut tästä onnettomuudesta työturvallisuusrikoksena yhteisösakot. Teknisen muutoksen takia holkin pyöriminen oli jäänyt edellisvuorossa liian nopeaksi, eikä asiaa ollut kerrottu Itäpäälle.

Murtuman hoito ei mennyt ihan lääketieteen oppikirjojen mukaan.

– Luut ovat luutuneet 14 astetta vinoon, Itäpää toteaa ja kertoo, ettei leikkaushoitoa katsottu kuitenkaan tarpeelliseksi. Ja ”konservatiivisessa” eli kipsaushoidossa nähtiin sellainenkin vaihe, että kipsi pamahti poikki omia aikojaan, kaupan kassalla ollessa.

Tapahtumat lykkäsi liikkeelle työtapaturma, jossa Itäpään oikean käden kyynär- ja värttinäluut murtuivat.

Pitkän sairausloman ja kuntoutuksen jälkeen, 16. elokuuta 2010, Itäpää palasi takaisin töihin. Jälkeenpäin Itäpää on mietiskellyt, oliko jo tuolloin kyse yrityksestä savustaa hänet ulos tehtaalta.

– Olihan se vähän hassua, että minut laitettiin kovana koneena tunnetulle LT35:lle, vaikka olin tullut just sairauslomalta. Siinä oli isommat ruuvit, kovempi nopeus ja kaikki tilanteet syntyvät nopeammin.

– Mutta minähän pärjäsin! Ja tykkäsin, vaikka se oli kovatahtista ja raskasta. Siinä oli tekemisen meininki. Koneen vastaanottopäässä sai todellakin huhkia, mutta se ei ollut niin pikkutarkkaa kuin Roller-koneella. Työpäivä meni aina nopeasti.

Itäpää työskenteli kaksi vuotta ja neljä kuukautta koneella ilman ongelmia, siis joulukuuhun 2012. Silloin tehtaalla käytyjen yt-neuvottelujen jälkeen Itäpäälle lyötiin lappu käteen, jossa kerrottiin, että hänet on lomautettu ”toistaiseksi”. Vielä rujomman ilmoituksen sai samassa tehtaassa työskennellyt Minna Itäpää.

– Samoissa yt-neuvotteluissa vaimoni Minna irtisanottiin. Olihan se härskiä touhua. Siinä vaiheessa meillä oli viisi alle 11-vuotiasta lasta.

”RASKAALLE KONEELLE, MIKSI?”

Itäpään lomautus vain jatkui ja jatkui, mutta 17.3.2014 Itäpää pääsi palaamaan töihin.

– Vasta siinä vaiheessa, kun tehdas oli rekrytoimassa uusia työntekijöitä, minut kutsuttiin takaisin. Pakkohan heidän oli, muutenhan he olisivat taas rikkoneet lakia.

Työpisteeksi osoitettiin, ilman mitään neuvonpitoa Itäpään kanssa, vanha Roller-kone. Siihen oli tehty Itäpään lomautuksen aikana remonttia ja sen automatisointi oli kesken.

– Vähän ihmettelin, että miksi minut sinne laitettiin, mutta ajattelin, mennään nyt sitten. Mutta käsi joutui siinä aivan ihmeellisiin työasentoihin, kun kaikki nosturitkaan eivät aina toimineet ja isoja holkkeja joutui nostelemaan ja siirtelemään käsin. Sen koneen kevyimmätkin holkit painoivat varmaan 15 kiloa, Itäpää arvioi.

Käsi ei kestänyt tätä raskaaksi tiedettyä konetta, ja Itäpää joutui taas sairauslomalle 2.5.2014.

– Heillä ei muuta työtä ollut tarjolla. Jäin sitten oottelemaan. Tutkikaa, jospa jotain tulisi.

Vähän ihmettelin, että miksi minut sinne laitettiin, mutta ajattelin, mennään nyt sitten.

Nyt jo kuuden lapsen isänä Itäpää ei halunnut jättää kaikkea yhden rengasvalmistajan varaan. Hän oli edelleen vakinaisessa työsuhteessa yritykseen, joten hän haki ja sai opintovapaata. Se alkoi elokuussa 2015, ja Itäpää ryhtyi opiskelemaan mielenterveys- ja päihdetyön lähihoitajaksi.

– Hyvä, että pääsin tekemään jotakin! Ja sosiaalipuoli kiinnosti. Saa tehdä töitä ihmisten kanssa ja työllä on merkitystä.

Itäpää valmistui lähihoitajaksi 7.4.2017. Huomionarvoista on, että Itäpään käsi kesti opintojen aikana myös esimerkiksi kolmen kuukauden harjoittelun vanhainkodissa.

– Eihän hoitotyö ole kevyttä, kaukana siitä!

Opintojen loppupuolella Itäpään esimies Arto Forsman otti häneen yhteyttä. Kun vakinaista hoitotyötä Itäpäällä ei tuolloin ollut, sovittiin työhöntulotarkastuksesta ja paluuneuvottelusta. Työterveyslääkäri katsoi tarkastuksessaan 27.3.2017, että Itäpää on sopiva työhön tehtaalla, kunhan terveyttä seurataan ja kunhan kiertävää ja toistuvaa ranneliikettä vältetään. Toistoliikkeitä ei siis kielletty kokonaan.

– Ja fysioterapeutti totesi lausunnossaan, että voimat olivat kasvaneet ja liikerajoitukset vähentyneet vuoteen 2014 verrattuna. Sovimme sitten Forsmanin kanssa kahdenkeskisen neuvonpidon maanantaiksi 3.4.2017 kello 14.30. Forsman sanoi, että katsellaan sinulle sitten vuorolistaa ja työvarusteita. Minut piti laittaa pocket-koneelle.

NEUVOTTELU KÄÄNTYI KUULEMISEKSI

– Enhän minä sitä irtisanomisilmoitusta tietenkään allekirjoittanut!

Itäpään työhönpaluuneuvottelu oli viikonlopun aikana muuttunut kuulemistilaisuudeksi, mutta hän sai tiedon asiasta esimies Forsmanilta vasta samaisena maanantaiaamuna kello 9.30.

Tilaisuudessa työntekijän tukena oli myös pääluottamusmies Jari Honkaniemi.

– Lähdettiin siitä sitten pääluottamusmiehen koppiin keskustelemaan. Soiteltiin kai liittoonkin. Minä tiesin heti, että tässä on monta asiaa aivan pielessä. Minun ei annettu edes kokeilla työskentelyä pocket-koneella, vaikka käteni oli paremmassa kunnossa kuin vuonna 2014. Ja he halusivat irtisanoa minut vielä ollessani opintovapaalla, Itäpää mainitsee osoittaen näin vain muutaman niistä vääryyksiä, joihin yritys syyllistyi.

Liitosta (tuolloin vielä Itäpään tapauksessa TEAMista) tuli nopeasti päätös oikeusavun myöntämisestä. Siitä lähti pyörä pyörimään, ja vuoden 2018 liittofuusion jälkeen Teollisuusliitto hoiti Itäpään oikeusjutun loppuun asti.

– Yhteistyötähän tämä on, minun ja asianajan ja liiton välillä. Paljon joutui tietysti itse tekemään ja motivaatio piti olla. Mitä enemmän pystyin löytämään todisteita ja henkilötodistajia, sitä vahvemmilla oltiin, Itäpää toteaa ja haluaa erityisesti kiittää hänen puolestaan todistaneita Jari Honkaniemeä ja Janne Tervaista.

Oikeustaisto vaati paljon paperityötä myös Auvo Itäpäältä itseltään.

Asianajaja Lehtistä Itäpää kehuu esimerkiksi Raskaitten Renkaitten pörssitiedotteen vuodelta 2017 ja TE-toimiston rekryilmoitusten esiin kaivamisesta. Ne osoittivat, miten yritys oli haalimassa kymmenittäin uusia työntekijöitä tuotantoonsa miljoonainvestointiensa takia, mutta silti Itäpäälle ei voitu sitten niin millään löytää soveliasta työtä – jos hänen nyt olisi annettu edes kokeilla työtä jossain työpisteessä.

Käräjäoikeuden istunto pidettiin vuoden 2018 lopulla, ja ratkaisu tehtiin 8.1.2019. Se oli kantajaa vastaan, eli Itäpää hävisi jutun.

– Osasin kyllä puolustaa itseäni. Sehän oli helppoa, minähän puhuin koko ajan totta, olin ihan liekeissä. Ilmoitin tietysti heti tyytymättömyyteni päätökseen.

Myös liitto ja juttua hoitanut asianaja pitivät käräjäoikeuden tuomiota perusteluineen varsin yllättävänä ja oikeudellisesta näkökulmasta ilmeisen virheellisenä lähtötilanne huomioon ottaen. Tuomiosta päätettiin siis valittaa.

HOVI OIKAISI, HOITOTYÖ MIELUISTA

Turun hovioikeuden päätös tuli lainvoimaiseksi 8.6.2020, kun vastaaja eli Nokian Raskaat Renkaat ei enää yrittänyt hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta hovissa häviämäänsä juttuun. Näin oli toteen näytetty, että yritys oli syrjinyt Itäpäätä terveydentilan perusteella.

Yritys ei ollut selvittänyt Itäpään työkykyä eikä yrittänyt mukauttaa töitä yrityksen omissa töissä vammautuneelle Itäpäälle, vaikka muita työntekijöitä oli siirretty kevyempiin töihin. Yritys ei ollut antanut Itäpäälle aikaa valmistautua kuulemiseen. Ja sekin sinetöitiin toteen näytetyksi, että yritys oli irtisanonut Itäpään ilman lain vaatimaa asiallista ja painavaa syytä.

Itäpää tekee nyt yöhoitajan/yövahdin töitä yksityisessä lastenkodissa.

– Olen tykännyt kovasti. Näen, että pystymme auttamaan nuoria ja perheitä, tämähän on paljon myös perhetyötä. Yötyökin sopii minulle. Paljon en jää jälkeen edes palkoissa Renkaitten työntekijöille.

Itäpää vetää yhteen koko oikeusprosessin toteamalla, että hän haki ennen kaikkea oikeutta, ei rahaa. Pörssifirmankin olisi Itäpäästä kannattanut noudattaa lakia ja oikeutta. Sairauslomalta palaavan työntekijän ajojahti kävi lopulta kalliiksi Raskaille Renkaille.

– Minä laskin, että tämä kaikki maksoi firmalle 120 000 euroa. Ja laittomasta irtisanomisesta me saatiin hovissa joukkuevoitto äänin 3–0!

Auvo Itäpää vetää yhteen koko oikeusprosessin toteamalla, että hän haki ennen kaikkea oikeutta, ei rahaa.

TEKSTI SUVI SAJANIEMI
KUVAT JYRKI LUUKKONEN