Edustajat pöyhivät strategian

teollisuusliitto

Edustajat kävivät perusteellisen keskustelun liittokokousta varten valmistellusta vuoteen 2023 asti ulottuvasta Teollisuusliiton strategialuonnoksesta. Keskustelussa käytettiin yhteensä 61 puheenvuoroa ja strategiaan tehtiin useita muutosesityksiä.

Eniten keskustelua aiheutti niin kutsuttu järjestämistoiminta, jonka painoarvoa liiton strategisena tavoitteena haluttiin painottaa selvästi enemmän kuin luonnoksessa kirjoitettiin. Järjestämisellä tarkoitetaan tiivistetysti sitä, että luottamushenkilöitä ja jäseniä tuetaan ja autetaan hoitamaan edunvalvonnan ja ammattiosastojen tehtäviä omilla työpaikoillaan ja alueillaan. Kysymys on esimerkiksi uusien jäsenten ja luottamusmiesten hankkimisesta ja työntekijöiden etujen ajamisesta työpaikoilla.

– Järjestäminen ja jäsenhankinta on toimintafilosofia, jonka mukaisesti toimimalla jäsenet luovat liitto-organisaation. Korkea järjestäytymisaste ja aktiivinen jäsenistö kulkevat käsi kädessä, Mari Raikisto Satakunnasta arvioi.

– Teollisuusliiton on osoitettava järjestämistyöhön enemmän resursseja kuin mitä strategialuonnoksen pohjalta on nyt nähtävissä, Jukka Vuorela Hämeestä kommentoi.

Ammattiosastojen rooli pidettiin liiton rinnalla keskustelussa mukana järjestämistä ja muuta toimintaa ajatellen.

– Ammattiosastojen roolia ei pidä väheksyä. Pelkkä liitosta kannettu vesi ei vielä kesää tee, Juha Kapiainen Uudeltamaalta muistutti.

YHTEISKUNTAVAIKUTTAMINEN VAHVUUDEKSI

Järjestäminen rinnalla puheenvuoroissa esiin nousi yhteiskuntavaikuttamisen vahvistaminen.

– Meidän on otettava loikka mediavaikuttamisessa ja viestinnässä. Oma viesti jää kaiken muun metelin alle. Viestintää on toteutettava kaikilla välineillä ja asioita on kommentoitava julkisuudessa esimerkiksi videoilla, jotka ovat helposti saatavissa ja edelleen jaettavissa, Petri Partanen Vaasasta esitti.

– Yhteiskuntavaikuttamista on vahvistettava. Meidän on otettava päänavaajan rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa, Reijo Kontinen Lapista tiivisti.

Laajassa keskustelussa edellisten lisäksi teemana esille nousi esimerkiksi luottamushenkilöiden aseman parantaminen ja tehtävän hoitamiseen käytössä olevan ajan lisääminen, jotta paikallisissa neuvotteluissa menestyminen voi tulevaisuudessa olla mahdollista. Toisaalta myös ilmastonmuutoksen vakavasti ottaminen ja puhtaan teknologian puolesta puhuminen, sukupuolten välisen tasa-arvon parantaminen sekä syrjinnän ja häirinnän ehkäiseminen nostettiin painokkaasti Teollisuusliiton tehtävälistalle mukaan.

Strategialuonnoksen kokoukselle esitteli toinen varapuheenjohtaja Heli Puura. Edustajien tekemät muutosesitykset menivät strategiavaliokunnan käsittelyyn. Valiokunta tekee liittokokoukselle esityksen strategian tekstimuutoksista. Kokous päättää strategian huomenna 30. marraskuuta kello 10 alkaen. Strategia julkaistaan päätösten jälkeen.

TOIMINNAN PAINOPISTEET VUODELLE 2018

Teollisuusliiton liittokokous asetti ensi vuoden toiminnan painopisteiksi yhteiskuntavaikuttamisen vahvistamisen, aluetoiminnan, aluetoimistoverkoston ja ammattiosastojen kehittämisen sekä liiton toiminnan tehokkaan ja laadukkaan käynnistämisen. Käytännössä liiton toiminta käynnistetään koko laajuudessaan edellä mainittuja osa-alueita ensi vuoden työskentelyssä painottaen.

Muut vuoteen 2023 asti ulottuvan liittokokouskauden painopisteet ovat työehtosopimuksien ja neuvottelutoiminnan kehittäminen, järjestäytymisen ja jäsenten aktivoinnin parantaminen, jäsenpalvelun kehittäminen, tiedon ja osaamisen jakaminen sekä henkilöstön osaamisen ja johtamisen kehittäminen.

Teollisuusliiton valtuustolla on suuri rooli tulevien vuosien toiminnan ohjaamisessa. Valtuusto valitsee, määrittelee ja tarvittaessa päivittää painopisteet vuodeksi kerrallaan.

TEKSTI PETTERI RAITO   KUVAT KITI HAILA

Teollisuusliiton ylimääräisen liittokokouksen edustajat Ari-Pekka Jaatinen Hämeestä (vasemmalla) ja Juhani Jara autoalalta (keskellä) pohtivat liiton strategiaa. Sivun ylälaidan kuvassa liittokokousedustaja Veera Hakanperä tekstiili- ja muotialalta (keskellä).